Kesä on mennyt taas nopeasti. Itse olen ollut töissä lähes koko kesän, kesäkuussa oli viikko lomaa ja seuraava lomapätkä alkaa elokuun lopussa. Tämä oli oma valintani, olin viime kesän äitiyslomalla, joten sain nauttia koko kesän kotona olemisesta, ja olen ilmoittautunut nyt syksyksi Avoimeen AMK:aan suorittamaan yhtä suurta opintokokonaisuutta. Kurssin pitäisi alkaa elokuun viimeisellä viikolla. Kerron tästä lisää myöhemmin, kunhan saan AMK:n puolelta lisäinfoa kurssin aloittamisesta. Mutta joka tapauksessa olen innoissani, tykkään opiskella! Keväällähän suoritin Yhteisön terveyden edistämisen ja viime syksynä ravitsemuskurssin. Nyt on edessä laajempi kokonaisuus, joka tulee viemään syksyllä paljon aikaani. Siihen vielä perhe-elämä ja työ päälle, niin eipä ainakaan ole tylsää :) ! En osaa vain istua ja olla tekemättä mitään.
Mutta tästä viikosta vielä..
Piti olla kolme yövuoroa, joiden jälkeen loppuviikko vapaata. No, tein vain ma-ti yön, tiistaina aamulla raahauduin työterveyteen valittamaan olotilaani. Lääkäri oli oikein mukava ja otti oireeni tosissaan. Ultraäänellä näkyi, että vasen maksillaariontelo oli aivan täynnä tavaraa. Sinuiitin hoitoon määräsi viikon antiboottikuurin. Lisäksi keskusteltiin rytmihäiriöistäni, jotka on todettu vuonna 2005, ja joiden hoitoon on tarvittaessa käytettävä lääkitys. Koska oloni oli suhteellisen nuutunut (ja näytin toki kauhelta valvotun yön jälkeen, viime viikollakin oli 4 yövuoroa, joten olin sen näköinen, etten ole nukkunut kuukauteen...) ja rytmihäiriöt olivat flunssan myötä lisääntyneet ja voimistuneet huomattavasti, niin heräsi epäily alkavasta sydänlihastulehduksesta. Great. Flunssani oli jatkunut jo viikon, enkä tosiaan ollut lepäillyt sen enempiä, yövuoroni tein tunnollisesti ja kaikenlaista kotihommaa siihen päälle. Kävin sitten labrassa asioimassa EKG:n ja verikokeiden merkeissä, kaikki oli onneksi ok. Ei ole minkäänlaista mielenkiintoa makailla sairaalassa osastolla, joten hyvä näin. Sairaslomalla olen maanantaihin asti, edelleen räkä valuu ja yskittää kovasti, mutta elämä alkaa jo voittaa.
Lumina on ollut nuhainen jo useamman päivän, mutta on vain räkäinen, ei ole muuten kipeän oloinen. Luna on aamusta asti ollut aivan tukkoinen ja selvästi kipeä, ja nyt poika ilmoitti, että on varmaan saamassa nuhan. No, eipä näiltä voi välttyä.
Lapset olivat viime viikolla seurakunnan järjestämällä Loiskis-leirillä. Se oli telttailuleiri tuolla Rymättylässä, jonne tuli lapsia läheltä ja kaukaa. Roopen luokkakaveri oli leirillä myös, he jakoivat teltan keskenään. Luna pääsi samaan telttaan kahden, ennestään tuntemattoman tytön kanssa. Molemmilla oli ollut oikein mukavaa, olivat saaneet kavereita ja ensi vuonna on ehdottomasti päästävä uudelleen :) Vaikkei olla mitenkään uskonnollisia niin silti seurakunta tuntuu järjestävän edullista, mukavaa toimintaa. Tuokin leiri oli todella edullinen, etenkin kun sinne lähti kaksi ipanaa.
Lumina on oppinut K-kirjaimen tällä viikolla! Enää ei sanota tatta, vaan hän ilmoittaa reippaasti, että kakka tuli ;) Sukka on ukka. Itseään hän kutsuu edelleen Moninaksi :) Sanoja tulee enemmän ja ymmärrettävämmin. Lisäksi hän oppi tällä viikolla sanomaan pipi. Nyt joka kerran kun joku kolahtaa tai vähän osuu jonnekin, niin huudellaan, että pipi pipi! Voi ihanuus <3
Käytiin tutustumassa Luminan tulevaan päiväkotiin. Se on mukava vanha puutalo, toiminut ennen kouluna ilmeisesti. Lapsille oli kivat tilat ja hoitotäti vaikutti oikein mukavalta. On mahdollisesti hoitanut miestäkin aikoinaan tämän ollessa pienenä päiväkodissa :) Että kokemusta on näistä geeneistä ;D Lumina höpötteli tädille reippaasti, alkuun vähän ujostutti ja piti seisoskella äidin tai isän jalkojen vieressä, mutta nopeasti Lumina lähti tutkimaan pienten puolella olevaa akvaariota ja lelutarjontaa. Koko esittelykierroksen ajan Lumina kanniskeli mukanaan päiväkodin nukkea. Neidille on jo reppu hankittuna ja oli jotenkin hellyyttävää, kun päiväkodissa odottaa naulakkopaikka omalla nimellä varustettuna. Samalla kaikki tämä on tietenkin hirveän haikeaa. Sinne se pikkuinen pitää lähettää vieraiden hoiviin.. Snif. Itku tulee varmasti, sekä äidillä että lapsella. Äidillä ainakin ;D
Tänä kesänä on panostettu aikaa (ja rahaa) kodinlaittoon. Yläkerran epämääräinen aulatila on muutettu rokkibaariksi/kakkosolkkariksi, etenkin talvikäyttöä ajatellen. Kesällä yläkerrassa on kuuma, eikä siellä tule hellepäivinä vietettyä juurikaan aikaa, mutta talvella yläkerta on lämpöisempi kuin alakerta, joten siellä on miellyttävämpi oleilla, katsoa telkkaria, lukea.. mitä nyt ikinä keksiikään :) Yläkerran aula oli siis pelkkä tila, jossa jokainen seinä oli vaaleansininen.. aivan kammottava siis. Nyt on osa seinistä mustia, osa harmaita ja osa tapetoituja. Meidän kaikki "rokkisälä" on koottuna yläkertaan hyllylle (Expedit Ikeasta), huoneen sisustaminen on toki aina kesken, kuten kaikki sisustaminen, mikään ei ole ikinä täysin valmista :)
Tässä kuva yläkerran rokkibaarin/olohuoneen päätyseinästä. Vaaleansinisyys tapetoitiin pois tuolla aivan uskomattoman hienolla tiiliseinätapetilla!
Itseltäni löytyi pieni kokoelma LP-levyjä, niitä tuli kuunneltua hamassa varhaisnuoruudessa. Ikeasta sai LP-levyjen mittoihin sopivia kehyksiä, joten niistä sai pienen taulukollaasin seinälle. Tämä oli miehen idea, loistava sellainen :)
Ruokailutilan päätyseinä maalattiin värisävyllä Villiruusu. Ensin mietitytti, että tuleeko siitä liian räikeä, mutta mielestäni lopputulos on onnistunut ja piristävä. Seinän kaveriksi oli pakko hankkia Vallilan Kelohonka -matto, pinkillä sävyllä tietenkin. Se sopii hienosti yhteen Villiruusun kanssa. Harkinassa on myös Kelohonka -verhot olohuoneeseen maton lisäksi väriä tuomaan. Pöydällä on Ikean mustavalkoiset tabletit, kuvan valaistus saa valkoiset raidat näyttämään ihan keltaisilta.. Syöttötuoli on musta Stokke, kynttilänjalat Iittalan Atlasta. Pöydällä on erivärisiä Kivi-tuikkuja Ikean mustalle kynttiläalustalle aseteltuina. Lamppu ja taulu ovat, tadaa, Ikeasta :D Jalkalista puuttuu vielä, koska tuo keittiön työtason alainen valkoinen seinämä on tarkoitus tapetoida, tapetti on valmiina jo olemassa, aikaa tapetointiin ei ole vielä löytynyt.. Lisäksi ikkunaseinät maalataan puhtaanvalkoisiksi, samoin ikkunankarmit. Siinä vaiheessa kaikki kamalat, ruskeat listat saavat lähteä ja valkoiset tulevat tilalle. Operaatio kodinlaitto on edelleen kesken siis ;) Pikkuhiljaa häivytetään 70-luvun ruskeat sävyt, tilalle puhdasta valkoista, mustaa ja häivähdys tuota lilahtavaa pinkkiä!
Edellispäivänä käytiin Ruissalossa rannalla kävelemässä. Olin tulla mökkihöperöksi muutaman päivän sohvalla makailemisen jälkeen, joten mies päätti, että vie minut ulos tuulettumaan ;) Ilma oli todella lämmin pienestä sateesta huolimatta. Rannalla oli jo melko hiljaista siihen aikaan, aurinko oli laskemassa ja oli mitä kauneimmat maisemat!
Huomenna (tai käytännössä tänään, kun vuorokausi on jo siirtynyt lauantain puolelle) on ystävän häät, joita juhlitaan ensin Liedon kirkossa ja sitten Ruissalossa :) Täytyy herätä aamulla ajoissa, kampaaja on varattu aamupäivälle. Pyysin kiharakampausta, mielenkiinnolla odotan mitä näistä pitkistä, suorista hiuksista saa tehtyä. Omissa häissäni oli onnistunut kampaus, samoin erään ystävän polttareissa, mutta viimeksi kun kävin kampaajalla (eri kuin huominen) niin hän ei saanut pysyviä kiharoita tehtyä, kampaus lässähti jo ennen juhlaa. Itse olen melko surkea hiusten laittaja... täytyy vaan opetella, etenkin kun on kaksi tytärtä, joille molemmille on sattunut luonnonkiharat hiukset! Haastetta mammalle :)
Itse olen aina halunnut luonnonkiharat hiukset. Olen ollut nuorempana kateellinen kiharatukkaisille kavereille.. Toisaalta nyt vanhemmiten hiukset ovat alkaneet mennä vähän laineille kostuessaan. Mutta kiharaa tästä ei saa tekemälläkään, ei tosin enää ole ihan täysin piikkisuoratkaan. Isälläni on kiharat hiukset, sieltä tulee geeniperimää lapsille. Itse asiassa pojankin tukka kihartuu kasvaessaan! Myös miehen tukka kihartuu, se on vaan niin pitkä, ettei mene ihan sykkyrälle, mutta aina latvoissa korkkiruuvikiharat <3 Minä olenkin perheen ainut suoratukka sitten :D
Ostin kirpparilta muutamalla eurolla Suomalaisen sisustuskirjan, se saa olla viihdykkeeni tänä yönä unta odotellessa. Öitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti