Tämän piti olla se supermegatreenausviikko. Fuck it, näin suoraan sanoen. Koko perhettä (paitsi sitä keskimmäistä lasta) riivannut flunssa on kaiketi jotenkin pyrkinyt minunkin elimistööni, olotila on ollut aika pitkälti "raato" :/ Vaikkei varsinaista flunssaa ole ollut niin yskää kyllä ja ihmeellistä vetämätöntä oloa. Syytän tästä kyllä myös pitkää, rankkaa työkesää. Kesäkuussa oli viikko lomaa, se meni ohi aivan huomaamatta ja muutoin on koko kesän saanut painaa töitä, etenkin runsaasti yövuoroja. Ylitöitäkin on tullut tehtyä ihan kiitettävästi. Se on tietysti oma valinta, mutta joskus tuntuu, että vähempikin riittäisi. Työnarkomania on ilmeisesti periytyvää. Lapsuudenkodista on saanut mallin vahvalle työmoraalille ja ahkeralle työnteolle. Ihan liiankin kanssa välillä siis. Samaa kaavaa toistan itse. Pankkitili kiittää, kroppa ei.
Maanantai meni semitajuttomana. En muista koko päivästä mitään. Selviydyin aamupäivästä taaperon kanssa, nukuin päiväunet samaan aikaan kuin pikkuneitikin. Iltapäivällä mies tuli töistä ja otti taaperon hoiviinsa, minä jatkoin nukkumista lähes iltaan asti. Oli _väsymys_. Tiistai oli myös raatoilupäivä, mutta olin enemmän jo mukana tässä maailmassa. Keskiviikkona alkoi avoimen AMK:n kurssi, oli ensimmäinen luentokerta. Innokkaana olin jo hankkinut kirjankin valmiiksi ja lueskellut sitä etukäteen. Motivoituneena oppilaana odotan seuraavaa luentokertaa! Aihe on mielenkiintoinen, ihan sitä hoitotyötä siis, mutta oman alan koulutuksessa sitä oli paljon suppeammin mitä sh/th/kätilökoulutuksessa, ja olen jo pitkään miettinyt osaamiseni laajentamista. Näinhän se onnistuu kätevästi. Teen kurssia kätilöopiskelijoiden ryhmän mukana, ihan lukujärjestyksen mukaan. Opiskelu on ihanaa :)
Keskiviikkona käytiin iltalenkittämässä anoppilan koirat. Tulee vähän "ylimääräistä" liikuntaa kaikille osapuolille. Lisäksi torstaisia vieraita odotellessa hurahti kolmisen tuntia siivotessa. Se kyllä tuli tarpeeseen. Meillä oli nimittäin aivan räjähtänyttä. En kestä sotkua :( Se ahdistaa ja estää keskittymästä mihinkään. Mitä siistimpi koti, sitä parempi mieli. En nyt sentään joka viikko jaksa lattioita hinkata, mutta sellainen yleissiisteys, tavarat paikoillaan, on suotavaa. Muiden sotkuisista kodeista en välitä, eihän minun niissä tarvitse asua. Jokainen tavallaan. Meillä näin siivousnatsityyliin ;)
Torstaina (nythän on siis kello yli keskiyön ja käytännössä perjantai) jaksoi jo paneutua liikuntaan taas. Olotila on paljon parempi, terveempi. Muut ovat edelleen flunssassa, paitsi siis neiti keskimmäinen. Ei mitään flunssaan viittaavaakaan vieläkään hänellä. Tein vatsalihastreenin ja illalla lähdin sauvakävelylle. Nyt tulee taas jo yhdeksän jälkeen pimeä. Täällä on iltaisin melko hiljaista, yksi juoksija ja pari koiranulkoiluttajaa tuli vastaan. Siivoukseen sai kulutettua aikaa tänäänkin. Sain ihania vieraita Ruovedeltä, rakas ihana ystävä lapsineen tuli yökyläilemään <3 Olikin ollut jo ikävä.
Työelämässä eletään jännittäviä aikoja. Yt-neuvottelut ovat käsillä ja kaikki ovat odottavalla kannalla sen suhteen, että miten tässä tulee käymään. Sairaanhoitopiirin pitäisi säästää huikeita summia, ja sitä ei enää millään pienillä toimenpiteillä toteuteta.. Joten saa nähdä. Hoitohenkilökunnan mielipide säästösuunnitelmista on ihan itsestään selvä. Palkanalennuksia ja lomautuksia mahdollisesti tiedossa.. Jokainen voi kuvitella, millä mielellä näiden suhteen ollaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti