Ooh, lempparijuhlani! Halloween 8) Tavoistani poiketen en tänä vuonna ole todellakaan ehtinyt/jaksanut räiskiä koristeita ja kynttilöitä pitkin kämppää. Eikä bileitä ole tiedossa. Mutta ensi vuonna sitten tämänkin vuoden edestä, eikö vaan? Eli rakkaat ystävät, varautukaa siihen, että ensi vuonna pidämme Halloween -bileet meillä. Tänä vuonna kauhunsekaisia fiiliksiä herättää ylitäydet kakkavaipat ja valvotut yölliset tunnit ;)
Poikanen on kasvanut hurjaa vauhtia taas. Ikää on nyt sellaiset 6,5 viikkoa. Tänään vaipanvaihdon yhteydessä kaveri yritti kääntyä mahalleen :O kyljelleen asti pääsi sujuvasti, siinä sitten ähisi ja puhisi aikansa. Heräsi jälleen ajatus siitä, että laskettiinko laskettu aika ihan pyllylleen, ja jätkä olisi vanhempi mitä laskelmat väittää? Tuli taas mieleen se hämmennys, jonka kohtasin kiertopäivänä 19, kun raskaustesti näytti positiivista. Ja kiertoni kun on tyyliin 27-30 päivää, tuossa vaiheessa ei pitäisi testissä näkyä yhtään mitään. :o No, en saa koskaan tietää. Ultrissa on sanottu sekä vastaavan viikkoja, että tiettyjen mittojen mukaan olevan reilusti edellä sen hetkistä raskausviikkoa. Who knows...
Kuuden viikon neuvolassa herralla oli komeat painolukemat. Vaaka näytti 6305g, neuvolatätikin repesi nauramaan. Pituutta on melkein 59cm jo :) Pääkin on kasvanut 4cm. Mistään pienestä miehestä ei siis ole kyse ;) Hymyjä satelee pitkin päivää ja juttua tulee, kun oikein innostuu. Ihana <3
Meinasin ensin odotella salitreenin kanssa jälkitarkastukseen asti, mutta koska olotila on ihan ok ja suhteellisen normaali, niin repäisin ja sydän pamppaillen kurvaisin autolla salille tänään. Jännitti sekä oma suoritus, että se miten vaavi pärjää kotona. Pulloa on taas hylkinyt, vaikka aikaisemmin siitä suostui juomaan. Pumppasin maitoa annoksen verran odottamaan ja lähdin salille. (Poika nukkui koko reissuni ajan, että hyvin pärjäsi :D)
Ilokseni sain huomata, että kaikki voima ei ole täysin kadonnut. Pystyin käyttämään isompia painoja mitä ajattelin. Loistavaa :) silti ei todellakaan olla lähellä entisiä maksimeja kaikessa. Jalkaprässillä tein aika vaatimatonta treeniä, osittain siksi, että haluan kuitenkin lääkärin varmistavan alapään kunnon synnytyksen jälkeen ennen kuin alan kunnolla revittelemään :D Mutta yläkroppaa kuritin urakalla. Aikani heiluvia alleja peilistä katsottuani päätin lisätä ojentajatreeniin enemmän painoa kuin mitä koskaan ennen olen käyttänyt. Ja tadaa, jaksoin vetää sarjan läpi! :) Jei. Eli tavallaan voisi vielä lisätä painoa vähän siihen pisteeseen asti, ettei enää oikeastaan kykene. Joo, voimaa siis on vieläkin jossain kaiken tämän läskin alla :D Projektina on siis kaivaa itsensä esiin pikkuhiljaa. Pysyvästi.
Unettomat yöt veivät veronsa treenistä, alkoi jo ihan pyörryttää. Yöunet meillä nukutaan pääsääntöisesti 03-07, koska beibi on yökukkuja.. Ja siinäkin välissä syödään, koska ison miehen pitää saada ravintoa ympäri vuorokauden. Oma unettomuus on ihan kohtuullisessa hallinnassa tämän vauva-ajan väsyttävyyden ansiosta. Eli saan siis nukuttua ne ajat, jotka saa nukkua. Jipppiiii. Kunpa se sama pysyisi sen jälkeenkin, kun vaavi alkaa nukkumaan öitään.
Imetys menee täysin vauvantahtisesti, en ole rajoittanut mitään enkä yritä mitään unirytmejä ja ruokarytmejä kikkailla. Maito tuntuu riittävän, mutta kuinka pitkään, kun kyse on tämän kokoisesta pikkumiehestä :) ? Olen niin rakastunut, ihana vauva <3
perjantai 31. lokakuuta 2014
sunnuntai 19. lokakuuta 2014
Neljä viikkoa ja pari päivää päälle
Sen ikäinen on meidän pikkujäppinen tällä hetkellä :)
Elämä mullistui 16.9., kun poika vihdoin päätti tulla maailmaan. Synnytys alkoi jo edellisenä päivänä, oikeastaan vielä vähän aikaisemminkin. Kirjoitan synnytyskertomuksen erikseen, olen odotellut sairaalasta synnytyspapereita, jotka oli määrä saada postitse kotiin, mutta toistaiseksi ei ole postilaatikkoon vielä kolahtanut mitään muuta kuin sairaalalasku.
Pojan potrat syntymämitat olivat 4280g ja 54cm. Alunperinkin hän oli iso kaveri, minun neljästä lapsestani suurin syntyessään, ja näin neljän viikon ikäisenä on jo miehekkään kokoinen :D Viimeksi neuvolassa oli 5290g, viikon päästä maanantaina on seuraava neuvolakäynti, jolloin poika myös mitataan. Pituutta on mitä ilmeisimmin tullut useampi sentti, koska olen jo joutunut jonkun verran siivoamaan pois pieneksi jäätteitä vaatteita.
Itse olen toipunut synnytyksestä ihan kohtuullisen hyvin. Pari päivää synnytyksestä istuttiin jo pojan kanssa koulunpenkillä. Tällä hetkellä opiskelutoverini ovat sisätautiharjoittelujaksoa suorittamassa, itselläni se on edessä todennäköisesti keväällä ja nyt vaan oleskellaan kotosalla vaavin kanssa :) Toistaiseksi opiskelu vauva kainalossa on sujunut hyvin, saa nähdä suostuuko jätkä vielä keväällä olemaan paikoillaan hiljaa luennolla ;)
Tämä pieni mies on helppohoitoinen kaveri. Syö reippaasti, on alusta asti kannatellut päätään hyvin, toki niskalihakset kehittyvät jatkuvasti, nukkuu pitkiä pätkiä välillä. On aivan sylivauva, missään muualla ei juurikaan suostu olemaan kuin sylissä. Tavallisessa sitterissä on viihtynyt ihan joitain minuutteja kerrallaan, ns. koliikkikeinussa on nukkunut yhdet kolmen tunnin päiväunet. Sängyssä nukkuu satunnaisesti. Pääasiassa on koko ajan sylissä tai vieressä. Rajoittaa tietysti omia tekemisiäni, mutta onhan tällainen pienen vauvan kanssa oleilu aivan ihanaa <3
Olen niin onnellinen siitä, että raskaus on ohi. Se oli fyysisesti hyvin rankkaa aikaa, vaikka tuntuikin menevän todella nopeasti. Kesä oli yhtä tuskaa ja vaikka syksyiset kelit toi helpotuksen viileyden muodossa niin alaselkäni, SI-nivelet ja koko lantio ylipäätään olivat ihan loppu. Yliliikkuvat nivelet ja raskaus = huono yhdistelmä. Kipuja oli tooooodella paljon ja liikkuminen oli puolimahdotonta. Liitoskivut on jatkuneet tähän päivään asti, vielä ei ole paikat palautuneet täysin, mutta joka päivä on vähemmän kivuliasta. Kun vihdoin kroppa antoi myöden aloittaa liikkumisen taas, niin iski flunssa samantien päälle :( Ottaa päähän. Pitkät kävelylenkit sujui kepeästi ja piti lähteä salille treenaamaan. Mutta eipä tarvi treenata, kurkku on kipeä, keuhkot on täynnä limaa ja yskittää jatkuvasti. Perheen taapero on yli viikon ollut räkätaudissa, nyt on neiti koululainenkin pienessä flunssassa, mies valittaa oloaan ja mikä ikävintä, vauva on myös saanut taudin :( Kuumetta ei ole ja entiseen malliin syö ja välillä jo seurusteleekin hetken aikaa, mutta yskii ikävästi välillä. Viime yönä pidin pientä pystyasennossa, sekä sylissä että imetystyynyllä ja sohvatyynyillä kikkaillen. Nukuttiinkin alakerrassa, ei minun valvominen häiritse sitten miehen ja taaperon unta.
Kauppareissut sujuvat hyvin pikkuisen kanssa, pääasiassa vaan nukkuu eikä häiriinny mistään. On jo kohdussa ollessaan tottunut kovaan älämölöön, kiitos meidän kovaäänisten lasten, joten kovempikaan volyymi ei poikaa hätkäytä. Niin suloinen ja ihana pieni on <3 Hurmasi heti koko perheen ja kaikki muutkin <3
Elämä mullistui 16.9., kun poika vihdoin päätti tulla maailmaan. Synnytys alkoi jo edellisenä päivänä, oikeastaan vielä vähän aikaisemminkin. Kirjoitan synnytyskertomuksen erikseen, olen odotellut sairaalasta synnytyspapereita, jotka oli määrä saada postitse kotiin, mutta toistaiseksi ei ole postilaatikkoon vielä kolahtanut mitään muuta kuin sairaalalasku.
Pojan potrat syntymämitat olivat 4280g ja 54cm. Alunperinkin hän oli iso kaveri, minun neljästä lapsestani suurin syntyessään, ja näin neljän viikon ikäisenä on jo miehekkään kokoinen :D Viimeksi neuvolassa oli 5290g, viikon päästä maanantaina on seuraava neuvolakäynti, jolloin poika myös mitataan. Pituutta on mitä ilmeisimmin tullut useampi sentti, koska olen jo joutunut jonkun verran siivoamaan pois pieneksi jäätteitä vaatteita.
Itse olen toipunut synnytyksestä ihan kohtuullisen hyvin. Pari päivää synnytyksestä istuttiin jo pojan kanssa koulunpenkillä. Tällä hetkellä opiskelutoverini ovat sisätautiharjoittelujaksoa suorittamassa, itselläni se on edessä todennäköisesti keväällä ja nyt vaan oleskellaan kotosalla vaavin kanssa :) Toistaiseksi opiskelu vauva kainalossa on sujunut hyvin, saa nähdä suostuuko jätkä vielä keväällä olemaan paikoillaan hiljaa luennolla ;)
Tämä pieni mies on helppohoitoinen kaveri. Syö reippaasti, on alusta asti kannatellut päätään hyvin, toki niskalihakset kehittyvät jatkuvasti, nukkuu pitkiä pätkiä välillä. On aivan sylivauva, missään muualla ei juurikaan suostu olemaan kuin sylissä. Tavallisessa sitterissä on viihtynyt ihan joitain minuutteja kerrallaan, ns. koliikkikeinussa on nukkunut yhdet kolmen tunnin päiväunet. Sängyssä nukkuu satunnaisesti. Pääasiassa on koko ajan sylissä tai vieressä. Rajoittaa tietysti omia tekemisiäni, mutta onhan tällainen pienen vauvan kanssa oleilu aivan ihanaa <3
Olen niin onnellinen siitä, että raskaus on ohi. Se oli fyysisesti hyvin rankkaa aikaa, vaikka tuntuikin menevän todella nopeasti. Kesä oli yhtä tuskaa ja vaikka syksyiset kelit toi helpotuksen viileyden muodossa niin alaselkäni, SI-nivelet ja koko lantio ylipäätään olivat ihan loppu. Yliliikkuvat nivelet ja raskaus = huono yhdistelmä. Kipuja oli tooooodella paljon ja liikkuminen oli puolimahdotonta. Liitoskivut on jatkuneet tähän päivään asti, vielä ei ole paikat palautuneet täysin, mutta joka päivä on vähemmän kivuliasta. Kun vihdoin kroppa antoi myöden aloittaa liikkumisen taas, niin iski flunssa samantien päälle :( Ottaa päähän. Pitkät kävelylenkit sujui kepeästi ja piti lähteä salille treenaamaan. Mutta eipä tarvi treenata, kurkku on kipeä, keuhkot on täynnä limaa ja yskittää jatkuvasti. Perheen taapero on yli viikon ollut räkätaudissa, nyt on neiti koululainenkin pienessä flunssassa, mies valittaa oloaan ja mikä ikävintä, vauva on myös saanut taudin :( Kuumetta ei ole ja entiseen malliin syö ja välillä jo seurusteleekin hetken aikaa, mutta yskii ikävästi välillä. Viime yönä pidin pientä pystyasennossa, sekä sylissä että imetystyynyllä ja sohvatyynyillä kikkaillen. Nukuttiinkin alakerrassa, ei minun valvominen häiritse sitten miehen ja taaperon unta.
Kauppareissut sujuvat hyvin pikkuisen kanssa, pääasiassa vaan nukkuu eikä häiriinny mistään. On jo kohdussa ollessaan tottunut kovaan älämölöön, kiitos meidän kovaäänisten lasten, joten kovempikaan volyymi ei poikaa hätkäytä. Niin suloinen ja ihana pieni on <3 Hurmasi heti koko perheen ja kaikki muutkin <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)