Uusi vuosi

No jopa on taas ollut pitkä aika viime päivityksestä.. syksy ja alkutalvi ovat olleet melkoista matalalentoa päivästä toiseen ja usein myös pitkin yötä. Opiskelut veivät suuren osan ajasta, lisäksi olen keikkaillut tutulla vanhainkotiosastolla, mikä on ollut todella mukavaa ja mieltä virkistävää. Vapaa-aikana olen koittanut viettää laatuaikaa lasten kanssa.

Vuosi vaihtui, taas on lupausten ja suunnitelmien aika. Opinnot jatkuvat nyt virallisesti kätilöpuolella,   kodin muutostöihin on paljon ideoita ja joulusuklaiden ansiosta levinnyttä takapuolta pitää pienentää ennen kesää. Ja tietenkin pitää pyrkiä olemaan parempi ihminen, eikö ;)

Tällä hetkellä hetkellä työn alla on olohuoneen ikkunaseinä, joka sai tänään uuden, kauniin harmaan värityksen. Vanha likaisenvalkoinen peittyi vihdoin ja puunväriset (yök) listatkin saavat lähteä roskiin, tilalle tulee puhtaanvalkoista. Ikkunankarmit maalaan todennäköisesti kesällä. Puunväriset (yök) kukkalaudat joko maalaan tai vaihdan suosiolla kaupan siisteihin tuotteisiin.

Vauva senkun kasvaa hirmuista vauhtia. On nyt sen kokoinen, mitä isosiskonsa oli 9kk:n iässä ;) Hän on aivan hurmaava ja ihana hymypoika. Kova kiire on maailmalle, kun jo 12 viikon iässä oppi kääntymään selältä vatsalleen. Nyt jo kierii pitkin lattiaa ja kovasti koittaa ryömiä. Ihana <3

Joulustakin piti tehdä oma päivityksensä, mutta en kertakaikkiaan ehtinyt. Uutena vuotena olin töissä ilta+aamu -kombon. Lastenpolilla käytiin kahden pienimmän kanssa vähän ennen vuoden vaihtumista hakemassa molemmille korvatulehdusdiagnoosi.

Viime vuosi oli monella tavalla ainutlaatuinen, eniten pojan syntymän johdosta, mutta tutustuin myös uusiin ihmisiin, tulin hyväksytyksi haluamaani koulutusohjelmaan, palasin keikkalaiseksi vanhaan työpaikkaan, tein päätöksiä tulevaisuuden suhteen ja löysin uudenlaista varmuutta monella tapaa. Mielenkiinnolla ja suurella innolla odotan mitä vuodella 2015 on annettavana.

Happy Halloween

Ooh, lempparijuhlani! Halloween 8) Tavoistani poiketen en tänä vuonna ole todellakaan ehtinyt/jaksanut räiskiä koristeita ja kynttilöitä pitkin kämppää. Eikä bileitä ole tiedossa. Mutta ensi vuonna sitten tämänkin vuoden edestä, eikö vaan? Eli rakkaat ystävät, varautukaa siihen, että ensi vuonna pidämme Halloween -bileet meillä. Tänä vuonna kauhunsekaisia fiiliksiä herättää ylitäydet kakkavaipat ja valvotut yölliset tunnit ;)

Poikanen on kasvanut hurjaa vauhtia taas. Ikää on nyt sellaiset 6,5 viikkoa. Tänään vaipanvaihdon yhteydessä kaveri yritti kääntyä mahalleen :O kyljelleen asti pääsi sujuvasti, siinä sitten ähisi ja puhisi aikansa. Heräsi jälleen ajatus siitä, että laskettiinko laskettu aika ihan pyllylleen, ja jätkä olisi vanhempi mitä laskelmat väittää? Tuli taas mieleen se hämmennys, jonka kohtasin kiertopäivänä 19, kun raskaustesti näytti positiivista. Ja kiertoni kun on tyyliin 27-30 päivää, tuossa vaiheessa ei pitäisi testissä näkyä yhtään mitään. :o No, en saa koskaan tietää. Ultrissa on sanottu sekä vastaavan viikkoja, että tiettyjen mittojen mukaan olevan reilusti edellä sen hetkistä raskausviikkoa. Who knows...

Kuuden viikon neuvolassa herralla oli komeat painolukemat. Vaaka näytti 6305g, neuvolatätikin repesi nauramaan. Pituutta on melkein 59cm jo :) Pääkin on kasvanut 4cm. Mistään pienestä miehestä ei siis ole kyse ;)  Hymyjä satelee pitkin päivää ja juttua tulee, kun oikein innostuu. Ihana <3

Meinasin ensin odotella salitreenin kanssa jälkitarkastukseen asti, mutta koska olotila on ihan ok ja suhteellisen normaali, niin repäisin ja sydän pamppaillen kurvaisin autolla salille tänään. Jännitti sekä oma suoritus, että se miten vaavi pärjää kotona. Pulloa on taas hylkinyt, vaikka aikaisemmin siitä suostui juomaan. Pumppasin maitoa annoksen verran odottamaan ja lähdin salille. (Poika nukkui koko reissuni ajan, että hyvin pärjäsi :D)

Ilokseni sain huomata, että kaikki voima ei ole täysin kadonnut. Pystyin käyttämään isompia painoja mitä ajattelin. Loistavaa :) silti ei todellakaan olla lähellä entisiä maksimeja kaikessa. Jalkaprässillä tein aika vaatimatonta treeniä, osittain siksi, että haluan kuitenkin lääkärin varmistavan alapään kunnon synnytyksen jälkeen ennen kuin alan kunnolla revittelemään :D Mutta yläkroppaa kuritin urakalla. Aikani heiluvia alleja peilistä katsottuani päätin lisätä ojentajatreeniin enemmän painoa kuin mitä koskaan ennen olen  käyttänyt. Ja tadaa, jaksoin vetää sarjan läpi! :) Jei. Eli tavallaan voisi vielä lisätä painoa vähän siihen pisteeseen asti, ettei enää oikeastaan kykene. Joo, voimaa siis on vieläkin jossain kaiken tämän läskin alla :D Projektina on siis kaivaa itsensä esiin pikkuhiljaa. Pysyvästi.

Unettomat yöt veivät veronsa treenistä, alkoi jo ihan pyörryttää. Yöunet meillä nukutaan pääsääntöisesti 03-07, koska beibi on yökukkuja.. Ja siinäkin välissä syödään, koska ison miehen pitää saada ravintoa ympäri vuorokauden. Oma unettomuus on ihan kohtuullisessa hallinnassa tämän vauva-ajan väsyttävyyden ansiosta. Eli saan siis nukuttua ne ajat, jotka saa nukkua. Jipppiiii. Kunpa se sama pysyisi sen jälkeenkin, kun vaavi alkaa nukkumaan öitään.

Imetys menee täysin vauvantahtisesti, en ole rajoittanut mitään enkä yritä mitään unirytmejä ja ruokarytmejä kikkailla. Maito tuntuu riittävän, mutta kuinka pitkään, kun kyse on tämän kokoisesta pikkumiehestä :) ? Olen niin rakastunut, ihana vauva <3

Neljä viikkoa ja pari päivää päälle

Sen ikäinen on meidän pikkujäppinen tällä hetkellä :)

Elämä mullistui 16.9., kun poika vihdoin päätti tulla maailmaan. Synnytys alkoi jo edellisenä päivänä, oikeastaan vielä vähän aikaisemminkin. Kirjoitan synnytyskertomuksen erikseen, olen odotellut sairaalasta synnytyspapereita, jotka oli määrä saada postitse kotiin, mutta toistaiseksi ei ole postilaatikkoon vielä kolahtanut mitään muuta kuin sairaalalasku.

Pojan potrat syntymämitat olivat 4280g ja 54cm. Alunperinkin hän oli iso kaveri, minun neljästä lapsestani suurin syntyessään, ja näin neljän viikon ikäisenä on jo miehekkään kokoinen :D Viimeksi neuvolassa oli 5290g,  viikon päästä maanantaina on seuraava neuvolakäynti, jolloin poika myös mitataan. Pituutta on mitä ilmeisimmin tullut useampi sentti, koska olen jo joutunut jonkun verran siivoamaan pois pieneksi jäätteitä vaatteita.

Itse olen toipunut synnytyksestä ihan kohtuullisen hyvin. Pari päivää synnytyksestä istuttiin jo pojan kanssa koulunpenkillä. Tällä hetkellä opiskelutoverini ovat sisätautiharjoittelujaksoa suorittamassa, itselläni se on edessä todennäköisesti keväällä ja nyt vaan oleskellaan kotosalla vaavin kanssa :) Toistaiseksi opiskelu vauva kainalossa on sujunut hyvin, saa nähdä suostuuko jätkä vielä keväällä olemaan paikoillaan hiljaa luennolla ;)

 Tämä pieni mies on helppohoitoinen kaveri. Syö reippaasti, on alusta asti kannatellut päätään hyvin, toki niskalihakset kehittyvät jatkuvasti, nukkuu pitkiä pätkiä välillä. On aivan sylivauva, missään muualla ei juurikaan suostu olemaan kuin sylissä. Tavallisessa sitterissä on viihtynyt ihan joitain minuutteja kerrallaan, ns. koliikkikeinussa on nukkunut yhdet kolmen tunnin päiväunet. Sängyssä nukkuu satunnaisesti. Pääasiassa on koko ajan sylissä tai vieressä. Rajoittaa tietysti omia tekemisiäni, mutta onhan tällainen pienen vauvan kanssa oleilu aivan ihanaa <3

Olen niin onnellinen siitä, että raskaus on ohi. Se oli fyysisesti hyvin rankkaa aikaa, vaikka tuntuikin menevän todella nopeasti. Kesä oli yhtä tuskaa ja vaikka syksyiset kelit toi helpotuksen viileyden muodossa niin alaselkäni, SI-nivelet ja koko lantio ylipäätään olivat ihan loppu. Yliliikkuvat nivelet ja raskaus = huono yhdistelmä. Kipuja oli tooooodella paljon ja liikkuminen oli puolimahdotonta. Liitoskivut on jatkuneet tähän päivään asti, vielä ei ole paikat palautuneet täysin, mutta joka päivä on vähemmän kivuliasta. Kun vihdoin kroppa antoi myöden aloittaa liikkumisen taas, niin iski flunssa samantien päälle :( Ottaa päähän. Pitkät kävelylenkit sujui kepeästi ja piti lähteä salille treenaamaan. Mutta eipä tarvi treenata, kurkku on kipeä, keuhkot on täynnä limaa ja yskittää jatkuvasti. Perheen taapero on yli viikon ollut räkätaudissa, nyt on neiti koululainenkin pienessä flunssassa, mies valittaa oloaan ja mikä ikävintä, vauva on myös saanut taudin :( Kuumetta ei ole ja entiseen malliin syö ja välillä jo seurusteleekin hetken aikaa, mutta yskii ikävästi välillä. Viime yönä pidin pientä pystyasennossa, sekä sylissä että imetystyynyllä ja sohvatyynyillä kikkaillen. Nukuttiinkin alakerrassa, ei minun valvominen häiritse sitten miehen ja taaperon unta.

Kauppareissut  sujuvat hyvin pikkuisen kanssa, pääasiassa vaan nukkuu eikä häiriinny mistään. On jo kohdussa ollessaan tottunut kovaan älämölöön, kiitos meidän kovaäänisten lasten, joten kovempikaan volyymi ei poikaa hätkäytä. Niin suloinen ja ihana pieni on <3 Hurmasi heti koko perheen ja kaikki muutkin <3

Rv 37+5

Viimeisiä raskausviikkoja viedään ja syksykin on saapunut :) Vettä on satanut monta päivää putkeen, ihanaa!
Olen ehdottomasti syksyihminen. Vesimäärä ei haittaa yhtään, mielelläni kuuntelen sateen ropinaa peltikatolla tai teen pieniä kävelylenkkejä ja kastun läpimäräksi. Syksyn harmaus on kaunista.

Neuvolalääkärin vastaanotolla kävin viime viikolla, kohdunsuulla on edistystä tapahtunut, mutta epäilen, ettei tämä tosiaan synny ennen laskettua aikaa. No, saa nähdä. Eilen katsoin kakkoselta jotain synnytysohjelmaa ja vähän tuli sellainen olo, että voisikohan tämän vielä jotenkin perua :D Synnytys on tietysti mielessä joka päivä, aina kun tulee kovempia supistuksia toivon, että ne jatkuvat ja pääsisi jo lähtemään synnärille. Toisaalta jännittää.

Onneksi opiskelut jatkuvat taas ensi viikolla. Tiukka syksy on tulossa, paljon asiaa. Toiset lähtevät loppusyksystä harjoitteluun, minä jään vauvan kanssa kotiin siksi aikaa ja koitan suorittaa samaisen harjoittelun sitten keväällä. Joka tapauksessa teoriaosuudet etenee aikataulun mukaan. Kunpa valmistuminen ei viivästyisi hirveän pitkälle. Tällä hetkellä ykkösajatuksena olisi olla äitiysneuvolan täti jonain päivänä ;)

Tympii, kun ei pääse liikkumaan sitäkään vähää mitä ennen. Uimaan ei saa enää mennä näillä viikoilla tulehdusriskin vuoksi, salille en ole päässyt kun sitkeä flunssa on vaivannut parisen viikkoa ja olo on muutenkin kuin milläkin sotanorsulla. Väsyttääkin jatkuvasti, pitäisi varmaan HB mittauttaa taas. Edellisellä kerralla oli tipahtanut lukemiin 105, mutta Obsidanilla sai nousemaan takaisin 128:n tuntumaan. Ja voin kertoa, että Obsidan ei todellakaan sovi minun mahalleni.

Vauva tuntuu edelleen pienemmältä mitä isosiskonsa oli muutama vuosi sitten. Maha on iso, mutta Luminaa odottaessa oli vielä isompi. Kaikkien käyrien ja arvioiden mukaan on keskikokoinen, lasketun ajan tienoilla siinä 3,5kg.

Viimeiset piinaavat viikot siis jatkuvat... vadelmanlehtiteetä ostin, akupunktio- ja vyöhyketerapiapisteet on tiedossa ja kaikenlaisia muitakin keinoja voi käyttää synnytyksen käynnistämiseen. Eipä niistä kyllä mikään taida toimia. Huooooh.

Heinäkuun helteissä

  
Tänään oli neuvolakäynti, olin siellä reippaana asiakkaana tunnin etuajassa ;D Eipä se haitannut, käytiin tyttöjen kanssa puistoilemasa odotellessa ja palattiin oikeaan aikaan takaisin. Neuvolan rutiinitarkastuksissa kaikki hyvin, painon nouseminen tietysti ärsyttää, mutta minkäs sille voi. Tällä kertaa ei ainakaan tule 20kg lisäpainoa, siitä olen sentään onnistunut pitämään huolen. Uskoisin voivani karistaa nämä raskauskilot kohtuullisessa ajassa pois.. Kunhan ei nyt hirveästi enempää kertyisi :D

Maha laskeutui tyylikkäästi alaspäin viime viikolla, hengittäminen on huomattavasti helpompaa mitä aikaisemmin. Tästä johtuen sf-mittakäyrä on lähtenyt pieneen alamäkeen :) Tätikin huomautti mahan muuttuneesta muodosta ja mm. tästä syystä ennusti, että pikkuinen syntyisi ennen laskettua aikaa. Myös supistukset ja kaikenlaiset vihlonnat ja tuntemukset, sekä vauvan sijainti melko alhaalla antavat neuvolatädin mukaan viitteitä siitä, että syntyisi "pian" :) Kehotti laittamaan kaiken valmiiksi jo hyvissä ajoin ja toivotti vielä tsemppiä loppumetreille ja vähän huolestuneena toivoi, että kunpa nyt vielä muutaman viikon pysyisi sisällä. Itse suhtaudun tähän ennusteeseen hyvinkin skeptisesti, kun raskaudet menneet reippaasti yli la:n aikaisemmin, sekä kaksi käynnistystä takana. Toki toivon, näiden raskausvaivojeni, järkyttävän kuumuuden ja pian alkavan AMK:n syyslukukauden vuoksi, että lapsonen päättäisi tulla hivenen aikaisemmin pihalle kuin syyskuun loppupuolella vasta. Katsotaan ja odotellaan... Tänään rv 32+4.

Raahauduin tänään kävelylenkille! Vakaana yrityksenä on nyt lyllertää mahdollisimman pitkät lenkit (lähes) päivittäin raskauden loppuun asti. En kestä enää päivääkään ilman jotain liikuntaa. Muutaman viikon päästä aukeaa vakkarisalini ja todellakin aion mennä huitomaan vapailla painoilla! Liitoskivut ei todellakaan liikkumisesta tykkää, mutta samapa tuo. Kävelylenkin jälkeen en ole enää kyennyt nostamaan tai liikuttamaan jalkojani ilman miehen apua :D

Muutaman sisustuselementin (käyttötavaran) olen aikani kuluksi hankkinut. Keittiössä oli leipäkorina täysin sinne sopimaton punainen kori. Se oli jouluinen lahjakori, joka jotenkin jämähti keittiön leipäkoriksi. Ja punainen ei sovi meidän kodin värimaailmaan :) Joten sain vihdoin aikaiseksi hankkia paremman vaihtoehdon tilalle.

 

Stelton leipäkori

 Tilasin RoyalDesignista Steltonin mustan leipäkorin. Aivan ihana!
"Materiaali: 100% Sertifioitua ekologista Duck- puuvillaa. Korit on varustettu magneeteilla niin, että ne voidaan sulkea ja käyttää leivän säilytykseen. Voidaan myös taittaa ja käyttää perinteisenä leipäkorina, eri kokoja." (Lainaus RoyalDesign.fi)

Toinen asia, mikä on jo pidemmän aikaa häirinnyt on taaperon lelukasat, jotka toistaiseksi vielä sijaitsevat olohuoneessa, kunnes saadaan vierashuone remontoitua isomman tytön huoneeksi, ja taapero saa sitten pikkutyttöhuoneen käyttöönsä :) Inhoan perus muovilaatikoita lelulaatikoina (kotonani, muiden kotona ei häiritse) ja vihdoin löysin sopivan ratkaisun asiaan. Tadaa, pyykkikorit! :D

House Doctor, Stripes

Tässä ei toki ole kaikki lelut, niitä on kertynyt aivan älytön määrä ja seuraava pienokainen saa samat lelut leikittäväkseen, joten vielä eivät lähde kierrätykseen. Mutta siis säilytysratkaisuni on House Doctorin Stripes -pyykkikorit, jotka ovat siis pussimaisia, eikä varsinaisia kovia koreja. Oikein tilavat ja somat, isot pussukat nielevät runsaasti leluja. Tarkoituksena on hankkia myös vauvan leluille vastaava kori.


Yksi välttämätön hankinta oli uusi saunakiulu, vanha hajosi. Kauppareissulla mukaan tarttui Rento Pisara, värinä turve.






Pisara on valmistettu luonnonkuitukomposiitista.

"100 % suomalainen
Pisara-tuotteiden valmistukseen käytetty UPM Formi biokomposiitti on kotimainen tuote, johon kuituaines tulee suomalaiselta sellutehtaalta. Saunakiulut ja kauhat sekä niiden pakkaukset valmistetaan Suomessa. Pisara syntyi muotoilutoimisto Reaktorissa, muotoilijoina Eija Leinonen ja Tuomo Väänänen. Rentosaunan koko tiimi toimii Tampereella.
Ekologinen
Biokomposiitissa uusiutuva raaka-aine korvaa uusiutumattoman, ts. sellukuidun käyttö osana materiaalia vähentää öljypohjaisten muovien käyttötarvetta. Elinkaarensa lopussa materiaali on kierrätettävissä tai poltettavissa energiaksi." (Lainaus umami.fi)










 

Onni on oma piha ja terassi

30+1

Nyt on vihdoin saavutettu se "kolmenkympin raja", eli tästä eteenpäin voi puhua loppuuraskaudesta :) no joo, onhan tässä vielä jäljellä 10 viikkoa laskettuun aikaan, ja minun synnytyshistoriallani 11-12 viikkoa synnytykseen, mutta loppusuora häämöttää. Onneksi. Aika on mennyt todella nopeasti, paljon nopeammin kuin kolmessa edellisessä raskaudessa. Hyvä niin. Olotila on suhteellisen tukala. Mutta kun pitää itsensä kiireisenä niin päivien kulumista ei huomaakaan :)

Mies on ollut tämän viikon lomalla ja samoin taaperon kahden kuukauden kesäloma päiväkodista alkoi. Vähän jännittää miten sitä pärjää näiden kipeiden lonkkien ja valtavan mahan kanssa vilkkaan taaperon kanssa päivät, mutta eiköhän me selvitä :)

Miehen lyhyt lomapätkä aloitettiin yhden yön reissulla Ruissalon kylpylään, mentiin ihan kahdestaan. Tarkoitus oli vain löhötä ja rentoutua pitkän työrupeaman päätteeksi. Otettiin tavoista poiketen ihan vain perushuone, jonka kylläkin pyysin kylpyammeellisena :) On niin luksusta päästä löhöämään kuumaan veteen vaahtokuplien keskelle. Lisäksi sattui vielä merinäköalallinen huone. Uitiin, syötiin hotellin ravintolassa jättisuuret annokset ja löhöttiin vaan. Reissu oli niin rentouttava, että seuraavana päivänä piti kotona nukkua vielä kolmen tunnin päikkärit ;) Kivaa oli <3



















                     


  




 

Kylpylä on mukavan pieni ja kompakti, oikein sopiva tuollaiseen yhden yön lomailuun :) Hintakin on edullisempi kuin suuremmissa kylpylöissä, palvelu oli oikein mainiota ja ruoka hyvää.

Käväisin muutama päivä sitten äitiyspolilla kontrollikäynnillä. Ja jipii, istukka oli siirtynyt pois kohdunsuulta, ei ollut siellä lähelläkään. Tosin olen niin skeptinen, että aloin miettimään, että kumpi lääkäreistä katsoi väärin, istukan kohdunsuun päällä nähnyt, vai tämä joka väitti, ettei ole siellä päinkään. Eihän takaseinäistukat juurikaan siirry minnekään, vaikka kohtu kasvaakin? No, näillä mennään. Katsotaan, jos elokuussa kävisi vielä paikallisella yksityislääkärillä näytillä. Kävin hänellä alkuraskaudessakin ja olen hyvin vakuuttunut ammattitaidosta. Supistukset ovat toistaiseksi olleet melko tehottomia, vain pehmentäneet paikkoja. Pikkukaveri on perätilassa, tässä on nyt pari päivää liikkeet tuntuneet niin, että epäilen kaverin kääntyneen poikittain. Tosin nyt taas illalla tulee potkut suoraan alas. Rt-asennossa ei ole mielestäni toukokuun jälkeen enää ollut. Katsellaan, onhan tässä aikaa kääntyä. Painoarvio oli jo 1,6kg, joten pienellä laskutoimituksella voi päätellä, että tällä vauhdilla päästään sinne neljän kilon tuntumaan taas :)

Ärsyttää tämä fyysinen saamattomuus välillä. Mieli ja kroppa huutaa salille, mutta jo pelkkä pieni kävelylenkki on lonkkakipujen ja SI-nivelvaivojen takia aivan yhtä tuskaa, kaikenlainen nostelu ja rehkiminen tuottaa reippaat supistukset ja muutenkin olo on ihan tuskainen. Ottaa päähän. Sitä paitsi vakisalini on kesäkauden kiinni. Bläh. Olen tässä muutaman päivän katsellut käsipainojani "sillä silmällä", jospa kuitenkin alkaisi niitä heiluttelemaan ja katsoisi mitä kroppa siitä tykkää. Vauva siis on aktiivinen ja voi hyvin, äiti on ihan tuskissaan.
 
Sairaslomalla on aikaa siivota ja sisustaa. Tosin siivoaminen etenee hitaasti, kun kroppa huutaa hoosiannaa moppailun jälkeen, eikä imurointikaan ole enää ihan yksinkertaista. Mutta olen tässä pesärakennusviettini vallassa ryhtynyt tyhjentelemään kaappeja ja varastoja, UFFille on mennyt tavaraa ja lisäksi FB-kirppikset ja tori.fi ovat ahkerassa käytössä. Käsittämätöntä miten ihmiselle kertyy tavaraa... ja lapsilla on jäänyt vaatetta pieneksi vaikka kuinka paljon, niitäkin kierrätän eteenpäin. Olen alkanut haaveilla tietynlaisesta minimalismista.... vähemmän tavaraa, enemmän tilaa, vähemmän siivottavaa. :)

Ja siitä pääseekin sitten mukavasti viimeisimpiin hankintoihin :D Ikeassa on tullut lyllerrettyä muutamaan otteeseen kuukauden sisään, mitään suuria hankintoja en ole tehnyt, mutta jotain pientä kuitenkin :)

Kuten nämä:

yllättävän lämpöinen torkkupeitto, koristetyyny ja maailman söpöimmät murokulhot, joita olen hamstarannut jo 6 kpl kaappiin, ja varmaan seuraavalla käynnillä pitää ottaa pari lisää..



  

Sekä Tigerilta tarttui mukaan söpö purnukka keittiöön :)




   

Ja Kodin Ykkösestä Anno-sarjan patalappu :) Annolta löytyy muuten monenlaista käyttökelpoista arkitavaraa





Lisäksi shoppailin vähän kalliimman ostoksen, tilasin vihdoin itselleni sen äärimmäisen ihanan String Pocket-hyllyn, valkoisena toki :) Vielä ei ole päässyt seinälle asti, koska ei ihan tarkalleen tiedetä missä tuleva sijoitusseinä sijaitsee ;)

 

On se niin nätti. Ja ilmava ja kevyt, ei mitenkään "raskas" ja käteväkin on, kun pystyy hylly-yksiköistä tekemään minkälaisia tahansa komboja. Itsekin haaveilen useammasta tällaisesta seinällä.. pikkuhiljaa :)

Säästähn voi aina valittaa. Tavallaan en kyllä halua valittaa, sillä nämä sateiset ja viileähköt kelit ovat tällaiselle möhömahalle paljon inhimillisemmät kuin hirveät helteet. Liian kuumasta ja painostavasta ilmasta tulee migreeni, hyh. Aivan ihania rankkasateita on nyt ollut. Viime yönä puolen yön aikaan istuskeltiin terassilla peiton alla ihailemassa rankkasadetta :) Ihana hengittää sateen raikastamaa ilmaa. Kesä on mukavaa aikaa, mutta liika kuumus ei ole minun juttuni. Pikkuneiti on viettänyt lähes koko kesäkuun välikausihaalarissa. Muutaman kerran on tarvittu myös pipoa ja villatumppuja!
Tänään sai pukea jo kesämekon päälle :)