Hektisen kuukauden jälkeen on mukava heittää lomavaihteen päälle. Tässä on nyt kolme viikkoa aikaa vain olla ja oleskella, mitään ihmeellisen suuria suunnitelmia ei loma varalle ole. Jokunen kirja odottaa lukemista, mutta muutoin en ole varannut mitään tekemistä, paitsi yksi avoimen AMK:n kurssi alkaa huomenna, mutta se kestää koko kevään.
Perjantaina 1.3. Lumina täytti vuoden. Ihana, tunteikas päivä. Kellon lyödessä 11:06 tuli kyllä tippa linssiin. Tasan vuosi siitä taaksepäin olin saanut 11 minuutin ponnistusvaiheen jälkeen vihdoin puskettua isokokoisen, pyöreäpäisen söpöliinin ulos itsestäni. Neiti oli 4210g ja 52cm, ei siis mikään rääpäle :) Vuodessa on tapahtunut huima kasvu ja kehitys, pienestä vastasyntyneestä ollaan kasvettu touhukkaaksi taaperoksi. Tyttö on koko perheen ilo ja onni, isosisaruksille rakas ja tärkeä pikkusisko, vanhemmille ihana päivänsäde ja ilopilleri.
Siinä meidän kaunotar prinsessamekossaan :)
Illalla pidettiin synttärijuhlat, kiitos kaikille osallistujille. Lumina suhtautui isoon ihmisjoukkoon luontevasti ja reippaana käveli vieraiden joukossa ja yritti tehdä lähituttavuutta vieraina olleiden pikkuvauvojen kanssa. Neiti sai monta hienoa lahjaakin. Synttärikakkuaan sai maistaa, mutta ei siitä oikein välittänyt. Muutoin olen välttänyt makeiden herkkujen antamista tähän asti, ja aion jatkaa samaa linjaa. Noin pieni ei pillimehuja ja sokeriherkkuja kaipaile.
Ensimmäisen lomapäivän aamu meni lähinnä sängyllä makaillessa, Lumina nukkui levottomasti mutta pitkään ja otti aamupäivällä myös muutaman tunnin päiväunet, flunssa on iskenyt joten se taitaa pientä väsyttää. Kuumetta ei ole, mutta räkäisyys lisääntyy päivä päivältä ja lisäksi yskä kiusaa välillä. Itse olin viikonlopun työrupeaman jäljiltä aivan väsähtänyt, unet olivat jääneet aivan minimiin, joten olin erittäin tyytyväinen kun sain vaan maata sängyssä ja torkkuakin välillä. Jatkoin Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut -teosta, jonka tilasin ja aloitin jo ajat sitten, mutta kun ei ole aika riittänyt lukemiseen viime aikoina, niin kirja on vaan odotellut sängyn vieressä, että ehtisi tarttumaan siihen uudestaan. Suosittelen kirjaa kaikille, joita vähääkään kiinnostaa tuotantoeläinten kohtelu, lihansyönnin eettisyys ja lautasella olevan annoksen alkuperä. Itse olen ollut lakto-ovo-vegetaristi jotakuinkin jo 18 vuotta, eikä ole aikomustakaan palata lihansyönnin pariin. Oma vegetarismini alkoi eettisen ajattelun heräämisen aikoihin, aloin kyseenalaistaa eläinten oloja ja kohtelua, ja muutenkin koin jonkinlaisen valaistumisen asioiden suhteen niihin aikoihin. Asiaa helpotti se, etten ole koskaan niin lihasta välittänytkään. Ainoastaan joskus alkuun kaipailin itsetehtyjä lihapullia, mutta muutoin irtautuminen lihasta oli hyvin kivutonta ja yksinkertaista.
Käväisin Kilosportissa Sportpump -tunnilla, joka on tämän maanantaisen ohjaajan vetämänä huomattavasti rankempi, mitä keskiviikon tunti. Kivaa oli, lähdin kotiin kädet ja jalat täristen.
Illalla pyöräytin pitkästä aikaa porkkanasämpylöitä. Perinteinen Kristan keittiössä -tuhoefekti jäi tällä kertaa kokematta, kaikki meni käytännössä ihan nappiin. Jos jostain pitää huomauttaa, niin sämpylät olivat hajoavaa sorttia, eivät pysyneet kasassa aivan optimaalisesti. Leivonnassa viherpiipersin sen verran, että käytin luomujauhoja ja luomurypsiöljyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti