Vuoden suurin kulutusjuhla on onnellisesti ohi. Pukki kävi, saatiin kaikki kivoja lahjoja ja oli hyvä mieli. Lisäksi tuli ahdettua itsensä aivan liian täyteen jouluruokaa. Vaikka syönkin vain laatikoita ja rosollia yms, niin sain kehitettyä itselleni aivan kertakaikkisen yliannostuksen. Yöööh.
Joulupukki toi kaikkea ihanaa, kivaa, mukavaa ja tarpeellista. Sain esim. lämpöpeiton!! Mikä huikean mahtava lahja palelijalle :) Olen hyvin viluinen, palelen yleensä talvikuukaudet läpi, vain saunassa on tarpeeksi lämmintä, mutta ei siellä oikein voi joka päivä istua tuntitolkulla.. Sähkön tasauslaskukin näytti tänä vuonna siltä, että ensi vuonna ei vissiin saunota sähkösaunallamme ollenkaan..
Ja voi ihanuus, sain myös järjestelmäkameran! Kyllä joulupukki oli antelias tänä vuonna ;) Pääsen vihdoin ottamaan laadukkaita, hienoja kuvia. Kunhan opin kuvaamaan. Taiteellisessa silmässäni on kehittämistä ja parannettavaa vaikka millä mitalla, mutta onhan tässä vuosia aikaa opetella :) Nyt saa lapsista hyviä kuvia tallennettavaksi tulevaisuutta varten. Ja tänne blogiinkin saa uusia kuvia sitten kunhan siirtelen niitä koneelle.
Sain myös kirjoja, sukkia, suklaata, hajuvettä, kahvinkeittimen, korun ja kaikkea muuta kivaa.
Ostin koko perheelle joululahjaksi matkan Budapestiin. En ole koskaan ennen käynyt siellä ja odotan kyllä innolla. Olen kaikilta siellä matkanneilta kuullut paikasta pelkkää hyvää. Varattiin laadukkaan oloinen loma-asuntokin, se on lasten kanssa melkoisen paljon kätevämpää kuin ahtaassa hotellihuoneessa kyhjöttäminen. Toivon, että matkalla olisi mahdollisuus käydä kylpylässä tai muutamassakin. Saa nyt nähdä minne tie vie. Ryanair kuljettaa meidät määränpäähän jälleen kerran. Tässä kohtaa on muuten pakko valittaa siitä, että Ryanair lopettaa reittimatkat Edinburghiin. Siis voi @$¤$ nyt oikeasti. Täytyy siirtyä toisen halpalentioyhtiön, Norwegianin, asiakkaaksi sitten vaan. Ei kiinnosta maksaa reipasta ylihintaa lennoista, jotka saa oikeasti muulta paljon halvemmalla.
Töihin paluu äitiysloman jälkeen on sujunut kohtuullisen kivuttomasti. Osa asioista on unohtunut, suurin osa on muistissa kuitenkin vielä ja työ sujuu samaan tahtiin mitä aikaisemminkin. No, myönnettäköön, että olen hitaampi nyt kuin ennen mammalomalle jäämistäni, mutta eiköhän kaikki rutinoidu entiseen malliin taas ajan myötä. Työkaverit ovat parasta työssäni, heitä on ollut ikävä. Jutun taso on aina mahtavan ala-arvoista, joka työvuorossa saa nauraa :)
lauantai 29. joulukuuta 2012
perjantai 9. marraskuuta 2012
Aitäh!
Terveisiä Tallinnasta. Ihme ja kumma päästiin tänne perille asti.
Tiedätkö sen tunteen, kun joku/jokin selvästi koittaa estää sinua tekemästä jotain? Tämä Tallinnaan pääsy on ollut melko tahmeaa, alkaen ihan siitä, että piti tulostaa matkaa varten muutamia lappusia. Printteristä oli tietenkin paperi loppu. Käännettiin miehen kanssa kaikki kaapit ja laatikot ympäri papereita etsien, olen nimittäin melko varma, että muuton jäljiltä niitä jäi jännekin lojumaan. No, ei löytynyt. Oli jo keskiyö ja mies lähti hakemaan paperia vanhempiensa luota, koska aamulla oli aikainen lähtö eikä olisi mistään kaupasta kerinnyt hakemaan paperia. (Niin, älä jätä kaikkea viime tippaan, tiedän.)
No, tottakai printteriin sitten tuli paperitukos. Sitä sai setviä oman aikansa muutaman kirosanan saattelemana. Lopulta laite toimi taas moitteettomasti ja sai huokaista helpotuksesta. Hetkeksi. Kunnes päästiin Helsingin päähän. Ajoimme urpoina tietenkin Viking Linen terminaalille ja maksoimme parkkimaksut. Siinä sitten asian selvittyä oli kyllä elämää suurempi *FACEPALM* hetken aikaa, eikä auttanut muu kuin hypätä lähimpään taksiin, sillä siinä vaiheessa omalla autolla Helsingissä sompailu ei kertakaikkiaan ollut enää vaihtoehto. Oltiin aika viime metreillä perillä.
Laivana siis Tallinkin Star...
Koitin sitten lähtöselvityksessä kysellä, että jospa saisi vielä hytin napattua menomatkalle, olkoonkin vain kaksi tuntia, mutta kun mukana on lastenrattaat, kaksi matkalaukkua, reppu, käsilaukku ja basso, niin alkoi kaipaamaan säilömistilaa. Lisäksi edellisen yön unet jäivät tosi vähiin, olisi voinut koittaa torkahtaa hetkeksi. Iloinen ja mukava virkailija sanoi, että tottakai, B-luokan hytit kustantavat 25e. Sellaista sitten etsimään.. Niin, YLEENSÄ kustantaa 25e. Jostain käsittämättömästä syystä meidän tietojen kohdalla kone antoi hinnaksi yli sata euroa. Virkailija alkoi muistuttaa hermostunutta tomaattia ja näpytti hiirellä ohjelmaa läpi uudestaan ja uudestaan. Ei vaan kertakaikkiaan saanut meille sitä 25e:n hyttiä, vaan edelleen olisi pitänyt maksaa yli sata euroa. Jälleen *facepalm* ja hytti-idea jäi sitten siihen. Olkoot. Mentiin aamupalalle, buffet oli tietenkin tupaten täynnä ja saatiin seistä tavarakasan kanssa keskellä buffettia odottamassa vapautuvia paikkoja.
Päästiin kunnialla Tallinnaan ja hotellille. Tämä yö ollaan Metropolissa, huomenna vaihdetaan vähän tasokkaampaan. Tämä yö otettiin nyt tästä kun oli halpa huone ja täällä huoneessa on sauna. Mies on kuitenkin bändinsä kanssa esiintymässä ja ollaan Luminan kanssa kahdestaan, ei tässä kummoisempia tiloja tarvitse, ihan hyvä tämä on.
Päästiin kirjautumaan hotelliin sisään, saatiin huone ja käytiin kaupassa. Soittelin vähän väliä isoille lapsille, jotka olivat keskenään kotosalla koulupäivän jälkeen muutaman tunnin, kunnes hakijat saapuivat. (Note to kukkahattutädit: naapurissa on tuttuja ihmisiä ja lisäksi on monta turvallista aikuista puhelinsoiton päässä siltä varalta, että olisi tullut joku hätä). Hienosti olivat pärjäilleet. Saivat välipalaa syötyä ja katsoivat leffoja. Melkein uskalsi jo rentoutua. Kävin ostoksia läpi ja ajattelin, että laitetaan sauna päälle.
Kunnes soi puhelin.
Luna kertoi, että Roope oli oksentanut lattialle kahdesti. Siinä vaiheessa teki mieli vaan heittää hanskat tiskiin ja todeta, että ei tästä tule mitään. Ei muuta kuin soittelemaan ympäriinsä, että lasten haku ja siivousapu ja kaikki saadaan hoidettua. Pojalla siis kuumetta ja näemmä koulukavereilta tarttunut ykätauti.
Loppuillan tässä on ollut vähän varpaillaan ja odottanut lisää vastoinkäymisiä. Yksi niistä näyttäisi nyt olevan se, että miehen bändin soittoaika on aivan tolkuttoman myöhään, menee myöhempään mitä ajateltiin eikä tosiaan ole aamulla yhtään pirteää ihmistä täällä.
Tällaista tämä matkailu voi välillä olla.
Mutta ilouutisia; reipas kilpauimaripoikani oli eilen koulujen välisestä uintikilpailusta saanut hopeaa viestiuinnista ja kultaa yksilölajista! Voi että mamma on taas ylpeä. Ja Luna oli saanut hienosti Wilmaan positiivisen merkinnän, kun oli reippaasti auttanut opettajaa ruokalassa. Minun lapsoset ne välillä osaa <3 Olen niin onnellinen ja kiitollinen näistä nappuloista.
Tiedätkö sen tunteen, kun joku/jokin selvästi koittaa estää sinua tekemästä jotain? Tämä Tallinnaan pääsy on ollut melko tahmeaa, alkaen ihan siitä, että piti tulostaa matkaa varten muutamia lappusia. Printteristä oli tietenkin paperi loppu. Käännettiin miehen kanssa kaikki kaapit ja laatikot ympäri papereita etsien, olen nimittäin melko varma, että muuton jäljiltä niitä jäi jännekin lojumaan. No, ei löytynyt. Oli jo keskiyö ja mies lähti hakemaan paperia vanhempiensa luota, koska aamulla oli aikainen lähtö eikä olisi mistään kaupasta kerinnyt hakemaan paperia. (Niin, älä jätä kaikkea viime tippaan, tiedän.)
No, tottakai printteriin sitten tuli paperitukos. Sitä sai setviä oman aikansa muutaman kirosanan saattelemana. Lopulta laite toimi taas moitteettomasti ja sai huokaista helpotuksesta. Hetkeksi. Kunnes päästiin Helsingin päähän. Ajoimme urpoina tietenkin Viking Linen terminaalille ja maksoimme parkkimaksut. Siinä sitten asian selvittyä oli kyllä elämää suurempi *FACEPALM* hetken aikaa, eikä auttanut muu kuin hypätä lähimpään taksiin, sillä siinä vaiheessa omalla autolla Helsingissä sompailu ei kertakaikkiaan ollut enää vaihtoehto. Oltiin aika viime metreillä perillä.
Laivana siis Tallinkin Star...
Koitin sitten lähtöselvityksessä kysellä, että jospa saisi vielä hytin napattua menomatkalle, olkoonkin vain kaksi tuntia, mutta kun mukana on lastenrattaat, kaksi matkalaukkua, reppu, käsilaukku ja basso, niin alkoi kaipaamaan säilömistilaa. Lisäksi edellisen yön unet jäivät tosi vähiin, olisi voinut koittaa torkahtaa hetkeksi. Iloinen ja mukava virkailija sanoi, että tottakai, B-luokan hytit kustantavat 25e. Sellaista sitten etsimään.. Niin, YLEENSÄ kustantaa 25e. Jostain käsittämättömästä syystä meidän tietojen kohdalla kone antoi hinnaksi yli sata euroa. Virkailija alkoi muistuttaa hermostunutta tomaattia ja näpytti hiirellä ohjelmaa läpi uudestaan ja uudestaan. Ei vaan kertakaikkiaan saanut meille sitä 25e:n hyttiä, vaan edelleen olisi pitänyt maksaa yli sata euroa. Jälleen *facepalm* ja hytti-idea jäi sitten siihen. Olkoot. Mentiin aamupalalle, buffet oli tietenkin tupaten täynnä ja saatiin seistä tavarakasan kanssa keskellä buffettia odottamassa vapautuvia paikkoja.
Päästiin kunnialla Tallinnaan ja hotellille. Tämä yö ollaan Metropolissa, huomenna vaihdetaan vähän tasokkaampaan. Tämä yö otettiin nyt tästä kun oli halpa huone ja täällä huoneessa on sauna. Mies on kuitenkin bändinsä kanssa esiintymässä ja ollaan Luminan kanssa kahdestaan, ei tässä kummoisempia tiloja tarvitse, ihan hyvä tämä on.
Päästiin kirjautumaan hotelliin sisään, saatiin huone ja käytiin kaupassa. Soittelin vähän väliä isoille lapsille, jotka olivat keskenään kotosalla koulupäivän jälkeen muutaman tunnin, kunnes hakijat saapuivat. (Note to kukkahattutädit: naapurissa on tuttuja ihmisiä ja lisäksi on monta turvallista aikuista puhelinsoiton päässä siltä varalta, että olisi tullut joku hätä). Hienosti olivat pärjäilleet. Saivat välipalaa syötyä ja katsoivat leffoja. Melkein uskalsi jo rentoutua. Kävin ostoksia läpi ja ajattelin, että laitetaan sauna päälle.
Kunnes soi puhelin.
Luna kertoi, että Roope oli oksentanut lattialle kahdesti. Siinä vaiheessa teki mieli vaan heittää hanskat tiskiin ja todeta, että ei tästä tule mitään. Ei muuta kuin soittelemaan ympäriinsä, että lasten haku ja siivousapu ja kaikki saadaan hoidettua. Pojalla siis kuumetta ja näemmä koulukavereilta tarttunut ykätauti.
Loppuillan tässä on ollut vähän varpaillaan ja odottanut lisää vastoinkäymisiä. Yksi niistä näyttäisi nyt olevan se, että miehen bändin soittoaika on aivan tolkuttoman myöhään, menee myöhempään mitä ajateltiin eikä tosiaan ole aamulla yhtään pirteää ihmistä täällä.
Tällaista tämä matkailu voi välillä olla.
Mutta ilouutisia; reipas kilpauimaripoikani oli eilen koulujen välisestä uintikilpailusta saanut hopeaa viestiuinnista ja kultaa yksilölajista! Voi että mamma on taas ylpeä. Ja Luna oli saanut hienosti Wilmaan positiivisen merkinnän, kun oli reippaasti auttanut opettajaa ruokalassa. Minun lapsoset ne välillä osaa <3 Olen niin onnellinen ja kiitollinen näistä nappuloista.
lauantai 3. marraskuuta 2012
Marraskuu
Vuoden pimeimmät ajat ovat käsillä. Jospa niiden myötä itse aktivoituisi tämän blogin kanssa ja kirjottaisi taas useammin kuulumisia :)
Mistä sitä aloittaisi.. No, enää 23 päivää jäljellä töihin palaamiseen. Äitiysloman rippeet on enää jäljellä ja ei voi muuta kuin ihmetellä ajankulun nopeutta. Jäin sairaslomalle ja sitä kautta äitiyslomalle viime vuoden joulukuussa ja nyt pitäisi palata takaisin töihin.. Outo fiilis. Toisaalta haikeus on valtava, toisaalta ei jaksaisi enää odottaa, että pääsee takaisin töihin. On ollut ihanaa olla kotona Luminan kanssa, mutta kyllä kaipaan muutakin. Pääsee kehittämään ja toteuttamaan itseään. Ja toki asiassa on myös se sosiaalinen puoli, en ole mikään mammakerhoissa istuskelija, mutta tykkään kyllä jutella ja olla ihmisten parissa, ja työpaikalla on hyvin samanhenkistä porukkaa. Työkaverini ovat aivan huippuja :) Terveisiä töihin, pian nähdään!
Mutta kuulumisia kuvien kera:
Eli täälläkin satoi lunta silloin 25.10., joka on muuten miehen syntymäpäivä :) Herra Ihana täytti 29v. <3 Sen kunniaksi luontoäiti päätti valkaista maan ;) Ensin satoi ihan vähäsen ja sitäkin jo ihmeteltiin lasten kanssa, ja lopulta taivas repesi täysin ja isot lumikinokset peittivät pihat. Sai tehdä jopa lumitöitä, joista näin sivumennen mainiten kyllä tykkään kovasti. Siinä näkee työnsä jäljen heti ja kauniisti kolattua pihaa on mukava katsella. :)
Pidän talvesta ja lumesta kovasti, ja viime vuosina olen löytänyt sisäisen jouluihmiseni ;)
Pian pääsee koristelemaan kotia lasten kanssa, ja jouluostoksille tietenkin!
Lumina on taas kehittynyt lyhyessä ajassa valtavasti, muutama päivä ennen kuin täytti 8kk neiti päätti alkaa kävelemään kävelykärrynsä kanssa. Tassutteli huterasti, mutta päättäväisesti pitkin eteiskäytävää ja näytti hyvin tyytyväiseltä itseensä :) Lempiasento on tietenkin pystyasento, joka paikkaan noustaa seisomaan ja siitä sitten välillä kaatuillaan pää edellä lattialle :I Onneksi tasapaino kehittyy koko ajan. Mummi osti neidille hauskan konttauskypärän :) Mielestäni lapsonen näyttää nyt ihan Super Mariosta tutulta sienipäältä ;D
Varasin itselleni ja miehelle hotellihuoneen Hamburger Börsistä pe-la yöksi viime viikolla, vähän kuin synttärilahjaksi miehelle :) Huone oli halvin mitä löysin (äitiysrahabudjetti ;P), mutta yllätti iloisesti tilavuudellaan ja tadaa, kylpyammellaan!
Lisäksi maailman ihanin anoppi oli tilannut pienen yllätyksen meidän huoneeseen :) Voi että olen onnekas kun on niin mielettömän ihanat appivanhemmat.
Luna tuli käymään hotellihuoneessa ennen kuin isä haki hänet, tässä neiti selaa kanavia :)
Miehellä oli työkamujen kanssa virkistymistä, kävivät katsomassa stand-upia ja syömässä. Itse lojuin sillä aikaa kylpyammeessa kaikessa hiljaisuudessa. On harvinaista herkkua kun yleensä päivät on täynnä ääntä ja hulinaa.
Tykkään kovasti hotelleista. Johtuu varmaan siitä, että siivousfanaatikkona on ihanaa jättää sotkut taakseen jonkun toisen ongelmaksi :) Ja muutenkin voi vaan olla ja keskittyä siihen mitä on tekemässä, ei tarvitse tehdä tuhatta asiaa samaan aikaan. Hotelleissa on tietynlainen tunnelma, josta tykkään.
Tässä sumukuva:
On ollut sumuista viime aikoina. Tänäkin aamuna kun lähdettiin Raisioon pojan uintikisoihin oli Kaarina sumun peitossa :)
Mistä sitä aloittaisi.. No, enää 23 päivää jäljellä töihin palaamiseen. Äitiysloman rippeet on enää jäljellä ja ei voi muuta kuin ihmetellä ajankulun nopeutta. Jäin sairaslomalle ja sitä kautta äitiyslomalle viime vuoden joulukuussa ja nyt pitäisi palata takaisin töihin.. Outo fiilis. Toisaalta haikeus on valtava, toisaalta ei jaksaisi enää odottaa, että pääsee takaisin töihin. On ollut ihanaa olla kotona Luminan kanssa, mutta kyllä kaipaan muutakin. Pääsee kehittämään ja toteuttamaan itseään. Ja toki asiassa on myös se sosiaalinen puoli, en ole mikään mammakerhoissa istuskelija, mutta tykkään kyllä jutella ja olla ihmisten parissa, ja työpaikalla on hyvin samanhenkistä porukkaa. Työkaverini ovat aivan huippuja :) Terveisiä töihin, pian nähdään!
Mutta kuulumisia kuvien kera:
Eli täälläkin satoi lunta silloin 25.10., joka on muuten miehen syntymäpäivä :) Herra Ihana täytti 29v. <3 Sen kunniaksi luontoäiti päätti valkaista maan ;) Ensin satoi ihan vähäsen ja sitäkin jo ihmeteltiin lasten kanssa, ja lopulta taivas repesi täysin ja isot lumikinokset peittivät pihat. Sai tehdä jopa lumitöitä, joista näin sivumennen mainiten kyllä tykkään kovasti. Siinä näkee työnsä jäljen heti ja kauniisti kolattua pihaa on mukava katsella. :)
Pidän talvesta ja lumesta kovasti, ja viime vuosina olen löytänyt sisäisen jouluihmiseni ;)
Pian pääsee koristelemaan kotia lasten kanssa, ja jouluostoksille tietenkin!
Lumina on taas kehittynyt lyhyessä ajassa valtavasti, muutama päivä ennen kuin täytti 8kk neiti päätti alkaa kävelemään kävelykärrynsä kanssa. Tassutteli huterasti, mutta päättäväisesti pitkin eteiskäytävää ja näytti hyvin tyytyväiseltä itseensä :) Lempiasento on tietenkin pystyasento, joka paikkaan noustaa seisomaan ja siitä sitten välillä kaatuillaan pää edellä lattialle :I Onneksi tasapaino kehittyy koko ajan. Mummi osti neidille hauskan konttauskypärän :) Mielestäni lapsonen näyttää nyt ihan Super Mariosta tutulta sienipäältä ;D
Varasin itselleni ja miehelle hotellihuoneen Hamburger Börsistä pe-la yöksi viime viikolla, vähän kuin synttärilahjaksi miehelle :) Huone oli halvin mitä löysin (äitiysrahabudjetti ;P), mutta yllätti iloisesti tilavuudellaan ja tadaa, kylpyammellaan!
Lisäksi maailman ihanin anoppi oli tilannut pienen yllätyksen meidän huoneeseen :) Voi että olen onnekas kun on niin mielettömän ihanat appivanhemmat.
Luna tuli käymään hotellihuoneessa ennen kuin isä haki hänet, tässä neiti selaa kanavia :)
Miehellä oli työkamujen kanssa virkistymistä, kävivät katsomassa stand-upia ja syömässä. Itse lojuin sillä aikaa kylpyammeessa kaikessa hiljaisuudessa. On harvinaista herkkua kun yleensä päivät on täynnä ääntä ja hulinaa.
Tykkään kovasti hotelleista. Johtuu varmaan siitä, että siivousfanaatikkona on ihanaa jättää sotkut taakseen jonkun toisen ongelmaksi :) Ja muutenkin voi vaan olla ja keskittyä siihen mitä on tekemässä, ei tarvitse tehdä tuhatta asiaa samaan aikaan. Hotelleissa on tietynlainen tunnelma, josta tykkään.
Tässä sumukuva:
keskiviikko 24. lokakuuta 2012
Life after Edinburgh
Niin se häämatka Edinburghiin vaan vierähti huippunopeasti ohi :I
Koskaan ei ole tarpeeksi aikaa hengittää kaupungin ilmaa, ihailla vanhoja rakennuksia, kävellä päämäärättömästi kaduilla, kokea se vanhan ajan ilmapiiri, tehdä jänniä ostoksia.. Ensi kesänä, jos loma-asiat vain sen sallivat, lähdetään sinne koko porukka ainakin viikoksi. Ehtii käydä nähtävyydet läpi lasten kanssa ja kerrankin vain olla ilman minuuttiaikataulua ja kiirettä.
Siellä oli taas niin kaunista. Ihan itketti kun piti lähteä pois. Miten se lähteminen voikaan kerta kerralta olla aina vaan vaikeampaa? Tuleeko joskus se päivä, etten suostu astumaan Suomeen lähtevään koneeseen enää?
No, elämä jatkuu. Varattiinkin sitten miehen kanssa seuraava reissu, tuohon lähinaapuriin Tallinaan. Synti heittää keikan Tallinnassa 9.11. ja lähdetään Luminan kanssa henkiseksi tueksi ja fanijoukoiksi mukaan :) Isommilla lapsilla on isiviikonloppu silloin, joten ollaan kolmestaan sitten liikenteessä. vietin monta pitkää ja hermoja raastavaa tuntia miettien mihin hotelliin majoittaudutaan. Ensimmäinen, perjantaiyö, vietetään Metropolissa. Sieltä buukkasin saunallisen huoneen meille, jotta keikan jälkeen ryvettynyt muusikko pääsee lämpimään saunaan rentoutumaan ja laskemaan adrenaliinitasoaan :)
Toinen yö onkin sitten Nordic Hotel Forumissa, Double Deluxe -huoneessa. Tähän ratkaisuun päädyttiin sen vuoksi, että kuvien perusteella siellä on hieno sänky :D ja kylpyamme! Olen aivan hurahtanut kylpyammeisiin. Edinburghissa loma-asunnossamme oli myös amme, ja siellä läträttiin kaikki iltaisin, ensin lapset riehuivat siellä keskenään ja sitten väsynyt mamma pujahti kuuman veden syleilyyn. Yritimme myös miehen kanssa romanttisesti kylpeä yhdessä, mutta vauva oli vähän eri mieltä asiasta. Huuto alkoi heti kun edes suunniteltiin kylpyhetkeä.
Sitten on vielä yksi hotellihuone buukattu, nimittäin perjantaiyöksi ihan tuosta Turun keskustasta otettiin Börsistä huone. Miehellä on huomenna synttärit ja sen kunniaksi sitten vaavi menee mummille hoitoon ja miehen kanssa lähdetään perjantaina vähän juhlimaan :)
Koskaan ei ole tarpeeksi aikaa hengittää kaupungin ilmaa, ihailla vanhoja rakennuksia, kävellä päämäärättömästi kaduilla, kokea se vanhan ajan ilmapiiri, tehdä jänniä ostoksia.. Ensi kesänä, jos loma-asiat vain sen sallivat, lähdetään sinne koko porukka ainakin viikoksi. Ehtii käydä nähtävyydet läpi lasten kanssa ja kerrankin vain olla ilman minuuttiaikataulua ja kiirettä.
Siellä oli taas niin kaunista. Ihan itketti kun piti lähteä pois. Miten se lähteminen voikaan kerta kerralta olla aina vaan vaikeampaa? Tuleeko joskus se päivä, etten suostu astumaan Suomeen lähtevään koneeseen enää?
No, elämä jatkuu. Varattiinkin sitten miehen kanssa seuraava reissu, tuohon lähinaapuriin Tallinaan. Synti heittää keikan Tallinnassa 9.11. ja lähdetään Luminan kanssa henkiseksi tueksi ja fanijoukoiksi mukaan :) Isommilla lapsilla on isiviikonloppu silloin, joten ollaan kolmestaan sitten liikenteessä. vietin monta pitkää ja hermoja raastavaa tuntia miettien mihin hotelliin majoittaudutaan. Ensimmäinen, perjantaiyö, vietetään Metropolissa. Sieltä buukkasin saunallisen huoneen meille, jotta keikan jälkeen ryvettynyt muusikko pääsee lämpimään saunaan rentoutumaan ja laskemaan adrenaliinitasoaan :)
Toinen yö onkin sitten Nordic Hotel Forumissa, Double Deluxe -huoneessa. Tähän ratkaisuun päädyttiin sen vuoksi, että kuvien perusteella siellä on hieno sänky :D ja kylpyamme! Olen aivan hurahtanut kylpyammeisiin. Edinburghissa loma-asunnossamme oli myös amme, ja siellä läträttiin kaikki iltaisin, ensin lapset riehuivat siellä keskenään ja sitten väsynyt mamma pujahti kuuman veden syleilyyn. Yritimme myös miehen kanssa romanttisesti kylpeä yhdessä, mutta vauva oli vähän eri mieltä asiasta. Huuto alkoi heti kun edes suunniteltiin kylpyhetkeä.
Sitten on vielä yksi hotellihuone buukattu, nimittäin perjantaiyöksi ihan tuosta Turun keskustasta otettiin Börsistä huone. Miehellä on huomenna synttärit ja sen kunniaksi sitten vaavi menee mummille hoitoon ja miehen kanssa lähdetään perjantaina vähän juhlimaan :)
maanantai 15. lokakuuta 2012
Kaikenlaista.
Viime torstaina oltiin neuvolalääkärin vastaanotolla, pohdittiin mm. Luminan nukkumattomuutta. Tällä hetkellä ollaan viljattomalla dieetillä, sekä minä että pikkuneiti (koska imetän edelleen). Hankalaa, hirveästi on alkanut tekemään mieli ruisleipää ja pastaa juustokastikkeella :D Yllättävän suuri muutos tuo viljattomuus, koska on ollut tapana syödä mm. aamupuuro. Leipää olen vältellyt tässä laihdutuskuurin aikana, mutta ruisleipää olen syönyt silloin tällöin.
Huomenna on seuraava neuvolakäynti ja mahdollisesti edessä on sitten allergiatestit. Olisi ihan paikallaan, koska miehen puolen suvusta löytyy vilja-allergiaa. Saattanee olla periytynyt pikkuneidille. Seuraavaksi vilja-asian jälkeen on refluksiepäily. Onneksi neidin parkukohtausten syitä nyt tutkitaan. Toki tämä voi olla vaan joku "vaihe", mutta jos joku syy löytyy niin hyvä niin.
Oli mukava lauantai kaksistaan miehen kanssa. Lähdettiin Uuteenkaupunkiin miehen bändin keikalle, varasin hotellihuoneen Aquariuksesta. En ole Ukissa koskaan viettänyt aikaa sen enempää, muistaakseni käynyt kyllä, enpä muista missä yhteydessä. Aquarius oli aika perushotelli, ei mitenkään luksus tai ihmeellisen hieno, mutta ajoi asiansa. Meillä oli huone kolmannessa kerroksessa, toivoin, että olisi ollut merinäköalalla, mutta saatiin kuitenkin katsella parkkipaikkaa :)
Keikka oli työväentalolla, joka oli ihan kävelymatkan päässä hotellilta. Kaikki meni tosi hienosti. Mukava ilta kaikenkaikkiaan. Yöllä iski migreeni ja aamulla oli vähän heikohko olo, mutta kymmenen aikaan oltiin jo aamupalaa syömässä. Kahdeltatoista lähdettiin ajamaan takaisin kotiin ja haettiin pikkuisin neiti mummolasta hoidosta.
Otin kuvia ja videopätkää ns. pokkarikameralla, joten laatu nyt on mitä on... Mutta tässä videopätkä, jonka latasin Juutuubiin. Tässä linkki, klikkaa tekstiä niin linkki tuubiin avautuu: Synti - Kuolinvuode
Laulaja-basisti on minun rakas ;)
Torstaina Edinburghiin! Lapsia jännittää kovasti ja itse odotan reissua suurella innolla. Saa nähdä mitä pienin tykkää lentokoneesta, se on ainut asia mikä mietityttää enemmän.
Huomenna on seuraava neuvolakäynti ja mahdollisesti edessä on sitten allergiatestit. Olisi ihan paikallaan, koska miehen puolen suvusta löytyy vilja-allergiaa. Saattanee olla periytynyt pikkuneidille. Seuraavaksi vilja-asian jälkeen on refluksiepäily. Onneksi neidin parkukohtausten syitä nyt tutkitaan. Toki tämä voi olla vaan joku "vaihe", mutta jos joku syy löytyy niin hyvä niin.
Oli mukava lauantai kaksistaan miehen kanssa. Lähdettiin Uuteenkaupunkiin miehen bändin keikalle, varasin hotellihuoneen Aquariuksesta. En ole Ukissa koskaan viettänyt aikaa sen enempää, muistaakseni käynyt kyllä, enpä muista missä yhteydessä. Aquarius oli aika perushotelli, ei mitenkään luksus tai ihmeellisen hieno, mutta ajoi asiansa. Meillä oli huone kolmannessa kerroksessa, toivoin, että olisi ollut merinäköalalla, mutta saatiin kuitenkin katsella parkkipaikkaa :)
Keikka oli työväentalolla, joka oli ihan kävelymatkan päässä hotellilta. Kaikki meni tosi hienosti. Mukava ilta kaikenkaikkiaan. Yöllä iski migreeni ja aamulla oli vähän heikohko olo, mutta kymmenen aikaan oltiin jo aamupalaa syömässä. Kahdeltatoista lähdettiin ajamaan takaisin kotiin ja haettiin pikkuisin neiti mummolasta hoidosta.
Otin kuvia ja videopätkää ns. pokkarikameralla, joten laatu nyt on mitä on... Mutta tässä videopätkä, jonka latasin Juutuubiin. Tässä linkki, klikkaa tekstiä niin linkki tuubiin avautuu: Synti - Kuolinvuode
Laulaja-basisti on minun rakas ;)
Torstaina Edinburghiin! Lapsia jännittää kovasti ja itse odotan reissua suurella innolla. Saa nähdä mitä pienin tykkää lentokoneesta, se on ainut asia mikä mietityttää enemmän.
keskiviikko 10. lokakuuta 2012
Väsymystä ja sen sellaista
Nyt on äiti kyllä hyvin väsynyt. Viikkokausien univelka alkaa selvästi painamaan, etenkin omassa pääkopassa. Lumina on nukkunut muutaman yön aavistuksen verran paremmin, mutta itse en ole saanut unta senkään vertaa mitä ennen.
Tänään noustiin "pirteänä" seitsemän jälkeen kun herätyskello soi ja isommat lapset möykkäsivät alakerrassa kovaan ääneen. Roope toipui kahden päivän mysteerikuumeestaan ja pääsi taas kouluun. Tänään onkin pojalla tiedossa uintia monta tuntia, ensin koulussa liikunnan kaksoistunti, jonka viettävät uimahallissa ja sitten illalla taas 1,5h:n treenit.
Käytiin ääntymässä ÅSK Games -uintikisoissa, Roope ui 50m vaparin. Voittosijoille ei yltänyt tällä kertaa, mutta oma aika parani muutamalla sekunnilla, mikä on aina hieno juttu :)
Siellä mamma istuu jännittämässä ;)
Lumina avasi sanaisen arkkunsa ja totesi "mamma" tässä eräänä päivänä :) Voi sitä liikutuksen määrää. Nyt toistelee mam-mam-mam-mam-mam päivittäin. Lisäksi ollaan vaipanvaihdon yhteydessä vaippa-sanaa alettu harjoittelemaan, se on vaan "pa" vielä :) Lumina konttaa jo sujuvasti, jos vaan haluaa, usein valitsee kyllä ryömimisen vielä. Seisomaan osaa nousta hienosti ja tykkää olla pystyasennossa. Joka paikkaan pitää kiivetä.
Sisarusten vanhat duplot on tosi mielenkiintoisia :) Ei niillä tietenkään vielä mitään rakennella, mutta on hauska paiskoa niitä pois laatikosta ja pureskella :D
Lukaisin ensimmäisen Fifty Shades -kirjan loppuun ja olen nyt toisesta osaa lukenut noin puoliväliin. Ensimmäinen lähti tylsästi käyntiin, oli yhtä haukotellua, mutta loppua kohti tarina parani huomattavasti. Jopa pieni mielenkiinto pysyi yllä. Niitä kohuttuja aikuisviihdekohtauksia hypin jo yli, en jaksa lukea niitä samoja asioita uudestaan ja uudestaan, sivutolkulla. Toisessa osassa on jo enemmän juontakin ja muita tapahtumia. Mielenkiintoista nähdä/lukea mitä kirjailija on keksinyt kolmanteen osaan. Jos päähenkilöt menevät naimisiin niin alan itkemään (sisäisesti), on sen verran kliseistä sitten, että voi huoh.
Miehen Synti-bändillä on lauantaina keikka Uudenkaupungin työväentalolla, kaikki sinne sitten paikanpäälle kuuntelemaan laatumusiikkia! :)
Tänään noustiin "pirteänä" seitsemän jälkeen kun herätyskello soi ja isommat lapset möykkäsivät alakerrassa kovaan ääneen. Roope toipui kahden päivän mysteerikuumeestaan ja pääsi taas kouluun. Tänään onkin pojalla tiedossa uintia monta tuntia, ensin koulussa liikunnan kaksoistunti, jonka viettävät uimahallissa ja sitten illalla taas 1,5h:n treenit.
Käytiin ääntymässä ÅSK Games -uintikisoissa, Roope ui 50m vaparin. Voittosijoille ei yltänyt tällä kertaa, mutta oma aika parani muutamalla sekunnilla, mikä on aina hieno juttu :)
Lumina avasi sanaisen arkkunsa ja totesi "mamma" tässä eräänä päivänä :) Voi sitä liikutuksen määrää. Nyt toistelee mam-mam-mam-mam-mam päivittäin. Lisäksi ollaan vaipanvaihdon yhteydessä vaippa-sanaa alettu harjoittelemaan, se on vaan "pa" vielä :) Lumina konttaa jo sujuvasti, jos vaan haluaa, usein valitsee kyllä ryömimisen vielä. Seisomaan osaa nousta hienosti ja tykkää olla pystyasennossa. Joka paikkaan pitää kiivetä.
Lukaisin ensimmäisen Fifty Shades -kirjan loppuun ja olen nyt toisesta osaa lukenut noin puoliväliin. Ensimmäinen lähti tylsästi käyntiin, oli yhtä haukotellua, mutta loppua kohti tarina parani huomattavasti. Jopa pieni mielenkiinto pysyi yllä. Niitä kohuttuja aikuisviihdekohtauksia hypin jo yli, en jaksa lukea niitä samoja asioita uudestaan ja uudestaan, sivutolkulla. Toisessa osassa on jo enemmän juontakin ja muita tapahtumia. Mielenkiintoista nähdä/lukea mitä kirjailija on keksinyt kolmanteen osaan. Jos päähenkilöt menevät naimisiin niin alan itkemään (sisäisesti), on sen verran kliseistä sitten, että voi huoh.
Miehen Synti-bändillä on lauantaina keikka Uudenkaupungin työväentalolla, kaikki sinne sitten paikanpäälle kuuntelemaan laatumusiikkia! :)
tiistai 2. lokakuuta 2012
Suuri maailma
kutsuu pientä tyttöäni :) Lumina päätti viime viikolla ottaa pari huimaa kehitysaskelta. Ensin noustiin seisomaan tukea vasten. Yhtäkkiä vaan, makoiltiin sängyn päällä ja sitten neiti kiipesi polvilleen ja siitä jaloilleen mammaa vasten :) Ja tietenkin sama ollaan nyt toistettu moneen kertaa eri paikoissa. Muutama päivä tästä eteenpäin neiti keksi miten kontataan. Edelleen ryömiminen on se ykkösjuttu, koska se on tuttua ja sillä tavalla pääsee kovaa vauhtia eteenpäin, mutta aina silloin tällöin ottaa muutaman konttausaskeleen. Mahtaakohan koko konttaus jäädä väliin, kun on niin kiire pystyasentoon? Istuminen sujuu myös melko hyvin, siis kun neidin laittaa istuma-asentoon niin hän jököttää siinä ihan hyvin jonkun aikaa. Omin avuin ei ole tajunnut nousta istumaan.
Eilen tuli pienelle sitten 7kk jo täyteen. Miten ihmeessä aika on mennyt näin äkkiä? Kauhea haikeus iski, vauvavuosi on yli puolen välin jo reippaasti. Ei vielä haluaisi luopua ihan pienestä, joka kasvaa koko ajan isommaksi ja kohta ollaan taaperovaiheessa. Missimitat eilen olivat 7505g ja 68,3cm.
Nyt kun on välillä teoriassa jopa jonkin verran aikaa lukea, niin tilasin itselleni sen paljon kohutun Fifty Shades -trilogian. Luen alkuperäiskielellä, usein ovat parempia niin kuin suomennettuina. Olen päässyt ensimmäisen kirjan sivuillle 105 tai jotain sinne päin. Toistaiseksi ei ole vielä valjennut miksi kirjasta on niin valtava haloo noussut. Olen paljon roisimpiakin juttuja lukenut :P Tarinana tuo on aika keskinkertainen, sellaista romanttista hömppää. Miespuolinen päähenkilö on kiinnostava hahmo ja lähinnä odotan sitä, että jossain vaiheessa kirjasarjaa valkenee miksi hän on sellainen kuin on. Se myös jännittää miten tuo tarina kantaa , jos koko touhu on S&M-leikkeihin perustuvaa, niin saako niistä ihan oikesti kolmen romaanin verran juttua aikaiseksi? Se jää nähtäväksi.
Kirpparilta nappasin mukaan Kata Kärkkäisen Jumalasta seuraava -teoksen. En ole hänen tuotoksiaan mielestäni lukenut koskaan aikaisemmin, ajattelin nyt avartaa maailmankuvaani ;)
Enää 16 päivää Edinburghiin \o/ Can't wait!
Eilen tuli pienelle sitten 7kk jo täyteen. Miten ihmeessä aika on mennyt näin äkkiä? Kauhea haikeus iski, vauvavuosi on yli puolen välin jo reippaasti. Ei vielä haluaisi luopua ihan pienestä, joka kasvaa koko ajan isommaksi ja kohta ollaan taaperovaiheessa. Missimitat eilen olivat 7505g ja 68,3cm.
Nyt kun on välillä teoriassa jopa jonkin verran aikaa lukea, niin tilasin itselleni sen paljon kohutun Fifty Shades -trilogian. Luen alkuperäiskielellä, usein ovat parempia niin kuin suomennettuina. Olen päässyt ensimmäisen kirjan sivuillle 105 tai jotain sinne päin. Toistaiseksi ei ole vielä valjennut miksi kirjasta on niin valtava haloo noussut. Olen paljon roisimpiakin juttuja lukenut :P Tarinana tuo on aika keskinkertainen, sellaista romanttista hömppää. Miespuolinen päähenkilö on kiinnostava hahmo ja lähinnä odotan sitä, että jossain vaiheessa kirjasarjaa valkenee miksi hän on sellainen kuin on. Se myös jännittää miten tuo tarina kantaa , jos koko touhu on S&M-leikkeihin perustuvaa, niin saako niistä ihan oikesti kolmen romaanin verran juttua aikaiseksi? Se jää nähtäväksi.
Kirpparilta nappasin mukaan Kata Kärkkäisen Jumalasta seuraava -teoksen. En ole hänen tuotoksiaan mielestäni lukenut koskaan aikaisemmin, ajattelin nyt avartaa maailmankuvaani ;)
Enää 16 päivää Edinburghiin \o/ Can't wait!
maanantai 24. syyskuuta 2012
Vauvantuoksua
Kävin ystäväni vastasyntynyttä vauvaa katsomassa, tai no, lauantaina jo syntyi, mutta aivan uunituore on vielä :) Voi että ne pienet on sitten niin ihania! Pelkäsin, että iskee sellainen vauvakuume, että on joko hankittava siveysvyö tai asumusero, että pystyy pitämään itsensä kurissa, mutta hämmästyttävää kyllä kävelin sairaalasta ulos ihan samalla fiiliseksellä kuin sinne meninkin; ehkä vielä joskus.
Vauvaa ihanampaa asiaa ei olekaan, mutta nyt on aika nauttia niistä muistakin hyvistä jutuista sekä tietysti vauvasta, joka jo lähentelee seitsemää kuukautta. On monenlaista tapahtumaa, pippaloa, matkaa tulossa, jotka haluaisin kokea ilman vauvamahaa. Lisäksi tämä laihdutuskuuri (?) jumittaisi siihen, että raskautuisin taas. Mutta on ne tuoreet kääryleet vaan niin suloisia..
Päivän liikunta jäi 1h15min vaunulenkkiin tältä päivältä, ei kertakaikkiaan taas ehtinyt/viitsinyt muuta. Onneksi sentään tuo tuli tehtyä. Ruokapuoleen olen suhteellisen tyytyväinen, iltapalarahka oli erinomainen (rahkaa hedelmäsalaatilla, pähkinöillä ja viinirypäleillä) ja vielä olisi pikkiriikkinen nälkä, mutta saa olla ja odottaa aamupuuroa :)
Sturm und Drangin uusi levy kolahti postilaatikkoon tänään. Olen iloisesti yllättynyt, levyllä ei ole yhtään huonoa biisiä, vaan tykkään jokaisesta. Pojat kuulostavat ammattimaisemmilta ja on selvästi aikuisempi ote musiikissa.
Loppuun tavoite, tähän pyrin :D
Vauvaa ihanampaa asiaa ei olekaan, mutta nyt on aika nauttia niistä muistakin hyvistä jutuista sekä tietysti vauvasta, joka jo lähentelee seitsemää kuukautta. On monenlaista tapahtumaa, pippaloa, matkaa tulossa, jotka haluaisin kokea ilman vauvamahaa. Lisäksi tämä laihdutuskuuri (?) jumittaisi siihen, että raskautuisin taas. Mutta on ne tuoreet kääryleet vaan niin suloisia..
Päivän liikunta jäi 1h15min vaunulenkkiin tältä päivältä, ei kertakaikkiaan taas ehtinyt/viitsinyt muuta. Onneksi sentään tuo tuli tehtyä. Ruokapuoleen olen suhteellisen tyytyväinen, iltapalarahka oli erinomainen (rahkaa hedelmäsalaatilla, pähkinöillä ja viinirypäleillä) ja vielä olisi pikkiriikkinen nälkä, mutta saa olla ja odottaa aamupuuroa :)
Sturm und Drangin uusi levy kolahti postilaatikkoon tänään. Olen iloisesti yllättynyt, levyllä ei ole yhtään huonoa biisiä, vaan tykkään jokaisesta. Pojat kuulostavat ammattimaisemmilta ja on selvästi aikuisempi ote musiikissa.
Loppuun tavoite, tähän pyrin :D
sunnuntai 23. syyskuuta 2012
Sunnuntai
Vauva nukkui viime yönä normaalisti, eli yhdellä yösyötöllä mentiin! Itsekin olen siis nukkunut jokusen tunnin, mikä ei kyllä aamuväsymyksessä mitenkään erottunut, aivan yhtä död olin kuin yleensäkin aamuisin. Univelkaa on kertynyt vuosien edestä, ei sitä yhdellä nukutulla yöllä paikata, mutta hyvä näin :) Vauva on ollut oikein hyväntuulinen tänään, selvästi parempi olotila hälläkin kun on saanut nukuttua.
Salille vei tieni puolen päivän jälkeen, 50 minuutin treeni tuli tehtyä. Lisäsin jalkaprässiin 10kg painoa lisää. Menisi enemmänkin, mutta edetään nyt rauhallisesti. Rintalaitteessa huomasin, että voima on kasvanut, ennen sai naama irvessä vääntää 20kg:a, nyt se meni niin kevyesti, että piti kahdesti tarkistaa onko siellä varmasti niin paljon painoja. Eli 25kg:lla jatketaan :)
Kaikki tämä hieno treenaus tuhottiin sitten Rossossa myöhemmin iltapäivällä ;) Tilasin pizzan ruispohjalla ja täytteinä vuohenjuusto, pinjansiemenet, pesto ja aurinkokuivattu tomaatti. Namsk! Iltapalaksi tänään tiedossa joko rahkaa tai fetasalaattia.
Näitä kun joka blogissa on nykyään niin seuraan valtavirtaa ja sorrun näihin itsekin:
Salille vei tieni puolen päivän jälkeen, 50 minuutin treeni tuli tehtyä. Lisäsin jalkaprässiin 10kg painoa lisää. Menisi enemmänkin, mutta edetään nyt rauhallisesti. Rintalaitteessa huomasin, että voima on kasvanut, ennen sai naama irvessä vääntää 20kg:a, nyt se meni niin kevyesti, että piti kahdesti tarkistaa onko siellä varmasti niin paljon painoja. Eli 25kg:lla jatketaan :)
Kaikki tämä hieno treenaus tuhottiin sitten Rossossa myöhemmin iltapäivällä ;) Tilasin pizzan ruispohjalla ja täytteinä vuohenjuusto, pinjansiemenet, pesto ja aurinkokuivattu tomaatti. Namsk! Iltapalaksi tänään tiedossa joko rahkaa tai fetasalaattia.
Näitä kun joka blogissa on nykyään niin seuraan valtavirtaa ja sorrun näihin itsekin:
lauantai 22. syyskuuta 2012
Kadonneen vyötärön metsästys
Iski läskikriisi. Taas. Monesti ennenkin, mutta tämä tuntuu jotenkin erilaiselta nyt.
Asetin itselleni haasteen ja tavoitteen. Työpaikan pikkujoulut ovat parin kuukauden päästä, ja on PAKKO laihtua, edes muutama kilo, ennen niitä, tai sitten en osallistu ollenkaan. Ja kuten kaikki minua vähääkään tuntevat tietävät miten "mielelläni" jättäisin kyseiset pippalot väliin.. Raportoin miten asia etenee.
Tässä nyt kolmatta päivää ollaan salaatti- ja soijasapuskalinjalla. Ei pastaa, perunoita eikä leipää. Pullastakin pystyin kieltäytymään kevyesti, eikä viikonloppusuklaa tarttunut kaupasta mukaan. Toistaiseksi motivaatio hyvinkin korkealla. Salilla ja kävelylenkillä (itse sauvakävelin) käytiin miehen kanssa. Parina edellisenä päivänä on tullut tehtyä vaunulenkkejä ihanassa syysilmassa.
Olen sitä ihmistyyppiä, joka raskausaikana onnistuu haalimaan kaikki mahdolliset kilot itselleen vaikkei erityisemmin mitään roskaruokaa syökään. Jotenkin siellä viimeisellä kolmanneksella repeää homma täysin käsistä ja lopputulos on yksi vauvastaan onnellinen, mutta läskikriisissä kieriskelevä mammutti. Nyt mammutti haluaisi siirtyä pienemmän eläinlajin edustajaksi (gasellia minusta ei saa, mutta edes peruspossu, pliis?), mielellään pysyvästi. Ja lihaksia olisi kiva saada. Langanlaihuudesta en välitä, mutta jos vyötärö erottuisi muuten kuin kolmena päällekkäisenä makkarana niin olisi hirmuisen kivaa.
Muita jorinoita:
Vauva ei nuku. Ei sitten millään. Hänellä on nyt jokin ihmeellinen vaihe meneillään, etenkin tuo motoinen kehitys häiritsee yöunia. Ei se mitään, ei se ikuisesti kestä.
Lapsilla oli koulupäivä tänään, koululla oli avoimet ovet. Käytiin ihmettelemässä paikanpäällä, miehelle paikka toki on tuttu kun on itse peruskoulun siellä käynyt.
Tilasin Sturm und Drangin uuden levyn. Sitä odotellessa.
Illan huumoripläjäys:
Asetin itselleni haasteen ja tavoitteen. Työpaikan pikkujoulut ovat parin kuukauden päästä, ja on PAKKO laihtua, edes muutama kilo, ennen niitä, tai sitten en osallistu ollenkaan. Ja kuten kaikki minua vähääkään tuntevat tietävät miten "mielelläni" jättäisin kyseiset pippalot väliin.. Raportoin miten asia etenee.
Tässä nyt kolmatta päivää ollaan salaatti- ja soijasapuskalinjalla. Ei pastaa, perunoita eikä leipää. Pullastakin pystyin kieltäytymään kevyesti, eikä viikonloppusuklaa tarttunut kaupasta mukaan. Toistaiseksi motivaatio hyvinkin korkealla. Salilla ja kävelylenkillä (itse sauvakävelin) käytiin miehen kanssa. Parina edellisenä päivänä on tullut tehtyä vaunulenkkejä ihanassa syysilmassa.
Olen sitä ihmistyyppiä, joka raskausaikana onnistuu haalimaan kaikki mahdolliset kilot itselleen vaikkei erityisemmin mitään roskaruokaa syökään. Jotenkin siellä viimeisellä kolmanneksella repeää homma täysin käsistä ja lopputulos on yksi vauvastaan onnellinen, mutta läskikriisissä kieriskelevä mammutti. Nyt mammutti haluaisi siirtyä pienemmän eläinlajin edustajaksi (gasellia minusta ei saa, mutta edes peruspossu, pliis?), mielellään pysyvästi. Ja lihaksia olisi kiva saada. Langanlaihuudesta en välitä, mutta jos vyötärö erottuisi muuten kuin kolmena päällekkäisenä makkarana niin olisi hirmuisen kivaa.
Muita jorinoita:
Vauva ei nuku. Ei sitten millään. Hänellä on nyt jokin ihmeellinen vaihe meneillään, etenkin tuo motoinen kehitys häiritsee yöunia. Ei se mitään, ei se ikuisesti kestä.
Lapsilla oli koulupäivä tänään, koululla oli avoimet ovet. Käytiin ihmettelemässä paikanpäällä, miehelle paikka toki on tuttu kun on itse peruskoulun siellä käynyt.
Tilasin Sturm und Drangin uuden levyn. Sitä odotellessa.
Illan huumoripläjäys:
tiistai 18. syyskuuta 2012
Luomushoppailua ja superfoodia
Eipä auttanut viimeöiset taikatemput neidin uniongelmiin. Hauskasti tunnin välein, tasatunnein, kuului pinnasängyn pohjalta WÄÄÄÄÄ. Tätä kesti koko yön, aamuun asti. Aamulla seitsemän jälkeen iski musta epätoivon hetki, mutta kyllä päivä siitä taas lähti käyntiin pikkuhiljaa.
Koska kaikki tämä valvominen heikentää elimistön omaa immuunipuolustusta otin avuksi spirulinatabletit. TÄTÄ klikkaamalla pääsee lukemaan infoa spirulinasta. Tilasin Ruohonjuuresta pussillisen spirulinaa, tuli nopeasti Smartpost-toiminnolla tuohon lähi-Prismaan :) Tässä nyt muuta asia spirulinasta kopioituna tuolta superfoodit.com -sivustolta:
"Spirulina on pakattu täyteen varsinkin urheilijoille ja kasvissyöjille arvokkaita ravinteita. Spirulina muodostaa kaikista maailman organismeista tehokkaimmin proteiineja ja se sisältää 65-71% hyödynnettävässä muodossa olevaa proteiinia! Tämä tekee siitä ehkäpä maailman rikkaimman proteiininlähteen.
Spirulina sisältää valtavan määrän kehollemme tärkeitä mineraaleja mm. seleeni, kalsium, rikki. Suuret määrät spirulinan rikkipitoisia aminohappoja (metioniini, kysteiini) sekä harvinainen fykosyaniini -niminen polypeptidi auttavat maksaa ja hermostoamme puhdistamaan haitallisia myrkkyjä kehostamme. Tutkijat pitävätkin spirulinaa erinomaisena välineenä kehon puhdistamiseen raskasmetallijäämistä (esim. elohopea, kadmium, lyijy, arseniikki), juuri sen detoxifikaatiota tukevien ominaisuuksensa vuoksi. (5)
Spirulina on huikea antioksidanttien lähde ja sillä onkin todettu olevan voimakkaita antioksidatiivisia ja tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia (28). Tämä mikrolevä on joutunut aikojen alusta saakka suojautumaan auringon UV-säteilyltä, joka on tehnyt siitä voimakkaan antioksidantin. Aikoinaan maapallon ilmakehä oli huomattavasti ohuempi ja kasvit suojautuivat useammin sinertävillä väreillä aurinkoa vastaan. Kun nautimme spirulinaa, suojelee sinivihreä pigmentti kehoamme UV-säteilyltä aina solutasolla asti.
Spirulina tukee voimakkaasti immuni-järjestelmämme toimintaa. "
Tässä väsyneenä aikani kuluksi sain päähänpiston, että tilaan netistä läjän luomumausteita ja laitan maustekaapin uusiksi. Sieltä löytyy jo valkosipulijauhetta ja lihaliemijauhetta luomuna sekä yrttisuolaa (aromisuolaa tuli käytettyä vuosia, kunnes tajusin, että siinä on arominvahvennetta, DAA, joten se jää meillä täysin pois käytöstä nyt), ja toki ns. normimausteita, jotka haluan vaihtaa luomuun.
Laitoin Ruohonjuurelle tilauksen menemään; oreganoa, currya, paprikajauhetta, mustapippuria, barbeque-mausteseosta, teetä ja suklaata 8)
Koska kaikki tämä valvominen heikentää elimistön omaa immuunipuolustusta otin avuksi spirulinatabletit. TÄTÄ klikkaamalla pääsee lukemaan infoa spirulinasta. Tilasin Ruohonjuuresta pussillisen spirulinaa, tuli nopeasti Smartpost-toiminnolla tuohon lähi-Prismaan :) Tässä nyt muuta asia spirulinasta kopioituna tuolta superfoodit.com -sivustolta:
"Spirulina on pakattu täyteen varsinkin urheilijoille ja kasvissyöjille arvokkaita ravinteita. Spirulina muodostaa kaikista maailman organismeista tehokkaimmin proteiineja ja se sisältää 65-71% hyödynnettävässä muodossa olevaa proteiinia! Tämä tekee siitä ehkäpä maailman rikkaimman proteiininlähteen.
Spirulina sisältää valtavan määrän kehollemme tärkeitä mineraaleja mm. seleeni, kalsium, rikki. Suuret määrät spirulinan rikkipitoisia aminohappoja (metioniini, kysteiini) sekä harvinainen fykosyaniini -niminen polypeptidi auttavat maksaa ja hermostoamme puhdistamaan haitallisia myrkkyjä kehostamme. Tutkijat pitävätkin spirulinaa erinomaisena välineenä kehon puhdistamiseen raskasmetallijäämistä (esim. elohopea, kadmium, lyijy, arseniikki), juuri sen detoxifikaatiota tukevien ominaisuuksensa vuoksi. (5)
Spirulina on huikea antioksidanttien lähde ja sillä onkin todettu olevan voimakkaita antioksidatiivisia ja tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia (28). Tämä mikrolevä on joutunut aikojen alusta saakka suojautumaan auringon UV-säteilyltä, joka on tehnyt siitä voimakkaan antioksidantin. Aikoinaan maapallon ilmakehä oli huomattavasti ohuempi ja kasvit suojautuivat useammin sinertävillä väreillä aurinkoa vastaan. Kun nautimme spirulinaa, suojelee sinivihreä pigmentti kehoamme UV-säteilyltä aina solutasolla asti.
Spirulina tukee voimakkaasti immuni-järjestelmämme toimintaa. "
Tässä väsyneenä aikani kuluksi sain päähänpiston, että tilaan netistä läjän luomumausteita ja laitan maustekaapin uusiksi. Sieltä löytyy jo valkosipulijauhetta ja lihaliemijauhetta luomuna sekä yrttisuolaa (aromisuolaa tuli käytettyä vuosia, kunnes tajusin, että siinä on arominvahvennetta, DAA, joten se jää meillä täysin pois käytöstä nyt), ja toki ns. normimausteita, jotka haluan vaihtaa luomuun.
Laitoin Ruohonjuurelle tilauksen menemään; oreganoa, currya, paprikajauhetta, mustapippuria, barbeque-mausteseosta, teetä ja suklaata 8)
maanantai 17. syyskuuta 2012
Sleepless in St. Karins
Yöt ovat viime aikoina olleet hyvin rikkonaisia. Itse nukun huonosti, vauva vielä huonommin. Hassua kyllä mummolassa ollessaan pikkuneiti on suostunut nukkumaan ihan kokonaisia öitä heräämättä huutelemaan sen enempiä, mutta kotona... Huh. Viime yönä aloin kehittelemään mielessäni ideoita, joilla päästään tästä huutovaiheesta eteenpäin ja opitaan taas nukkumaan yöllä. Tähän asti vaavi on ollut loistava nukkuja, herännyt kerran yössä syömään ja taas nukkunut tyytyväisenä. Nyt huudetaan monta kertaa yössä, myös vaikka otetaan viereen.
Mitään varsinaista unikoulua en ala pitämään, en luovu yösyötöistä kokonaan enkä aio huudattaa lasta. MUTTA jotain tälle tilanteelle pitää tehdä. Tällä hetkellä olen itse alakerran pelihuoneen vuodesohvalla, vauva täällä pinnasängyssä. Lopen uupunut mies saa nukkua rauhassa yläkerrassa. Hienosti osallistuu vauvanhoitoon ja tekee enemmän kuin oman osansa, mutta tarvitsee sitä unta kuitenkin työssäkäyvänä enemmän kuin minä. Itse voin nuokkua päivät täällä imuri ja tiskiharja kädessä, mies ei voi töissä ottaa päikkäreitä. Siispä koitetaan saada yöt rauhallisemmiksi, ettei tarvitse nukkua eri kerroksissa.
Tämän yön taktiikkana on siis nukuttaa neiti viileämpään huoneeseen ja vähentää maidon litkimistä. Ylhäällä on oikeasti kuuma kaiken aikaa. Meillä on jäähdytin yläkerrassa, mutta se ei aivan vastaa varsinaista viileämpää ilmaa. Tässä puolen tunnin sisään Lumina on herännyt kolmesti huutamaan. En ole antanut rintamaitoa vaan ollaan rauhoitettu neiti tutti suussa uniasentoon. Mies lähti nukkumaan, joten tästä eteenpäin olen omillani.
Viimeisen kahden viikon tapahtumista sen verran, että oltiin miehen ja kolmen ystävän kanssa erotiikkamessuilla. Itse lähinnä menin katsomaan yhtä lempparibändiäni, Turmion Kätilöitä, jotka vetivät lyhyen mutta intensiivisen keikan. Setti alkoi mahtavalla Suolainen kapteeni -biisillä, ja encorena paukutettiin tietty Teurastaja :D Siinä välissä tuli monta hyvää biisiä, jäin kaipaamaan Verta sataa -kappaletta, joka on tällä hetkellä oma suosikkini. Harmitti, ettei sitä soitettu :/ Muuten oli hyvä meininki ja ääni lähti täysin kun karjuin biisien mukana. Näitä eroottisempiä esityksiä tuli katsottua muutama, ne on aina niitä samoja juttuja, joten ei niistä mitään varsinaista huumaa saa revittyä. Hirveän kallista oli kaikki tänä vuonna, juomista "matkamuistoihin", ei tullut ostettua oikein mitään ihmeitä. Enemmän keskityttiin porukalla koheltamiseen ja hauskanpitämiseen :) Ihan kuin oltaisiin oltu taas nuoria kaikki ;D
Omat tuparit pidettiin viime viikonloppuna, ystäviä saapui paikalle ja oli ihana nähdä kaikkia :) Saatiin mahtavia tuparilahjoja ja oli tosi kiva viettää aikaa kaikkien kanssa. Loppuillasta mentiin Apolloon, joka oli aivan tupaten täynnä jengiä, ihan liikaa porukkaa päästetty sisään. Forte kun on vesivahingon vuoksi rempassa niin bilekansa kerääntyi Apolloon. Lopputulos oli lähinnä ahdistava.
Ostettiin vihdoin lentoliput Edinburghiin! Häämatka siis toteutuu jo kuukauden päästä! En millään jaksaisi odottaa. IHANAA. On ollut hirveä ikävä sinne. Kummallista, miten voi johonkin paikkaan kiintyä niin täysillä, nähdä siitä jatkuvasti unia ja odottaa jälleennäkemistä kuin odottaisi kotiin kauan poissa ollutta rakasta. Jonkinlaista matkakertomusta koitan saada kasaan reissun aikana/jälkeen, kuvien kera. Suunniteltiin jo, että ensi kesänä lähdettäisiin vähän pidemmäksi aikaa sinne, nyt reissut ovat olleet niitä neljän päivän pikavisiittejä. Aina tuntuu loppuvan aika kesken :/
Ja tiedän, että synnytyskertomustakin odotellaan ;) Johan siitä on vasta 6,5kk *krhm* Kunhan löydän synnäripaperit jostain niin voin kaikkien iloksi tarinoida tänne yksityiskohtaisesti ;)
Ainiin, päivän creepy-osuus: pelihuoneen televisio meni itsestään päälle sen jälkeen kun päätin majoittautua tänne täksi yöksi. Ei, en istunut kaukosäätimen päälle. No, ei näistä tällaisista enää hypi pitkin seiniä kuten nuorempana, kaikkeen tottuu ;)
Mitään varsinaista unikoulua en ala pitämään, en luovu yösyötöistä kokonaan enkä aio huudattaa lasta. MUTTA jotain tälle tilanteelle pitää tehdä. Tällä hetkellä olen itse alakerran pelihuoneen vuodesohvalla, vauva täällä pinnasängyssä. Lopen uupunut mies saa nukkua rauhassa yläkerrassa. Hienosti osallistuu vauvanhoitoon ja tekee enemmän kuin oman osansa, mutta tarvitsee sitä unta kuitenkin työssäkäyvänä enemmän kuin minä. Itse voin nuokkua päivät täällä imuri ja tiskiharja kädessä, mies ei voi töissä ottaa päikkäreitä. Siispä koitetaan saada yöt rauhallisemmiksi, ettei tarvitse nukkua eri kerroksissa.
Tämän yön taktiikkana on siis nukuttaa neiti viileämpään huoneeseen ja vähentää maidon litkimistä. Ylhäällä on oikeasti kuuma kaiken aikaa. Meillä on jäähdytin yläkerrassa, mutta se ei aivan vastaa varsinaista viileämpää ilmaa. Tässä puolen tunnin sisään Lumina on herännyt kolmesti huutamaan. En ole antanut rintamaitoa vaan ollaan rauhoitettu neiti tutti suussa uniasentoon. Mies lähti nukkumaan, joten tästä eteenpäin olen omillani.
Viimeisen kahden viikon tapahtumista sen verran, että oltiin miehen ja kolmen ystävän kanssa erotiikkamessuilla. Itse lähinnä menin katsomaan yhtä lempparibändiäni, Turmion Kätilöitä, jotka vetivät lyhyen mutta intensiivisen keikan. Setti alkoi mahtavalla Suolainen kapteeni -biisillä, ja encorena paukutettiin tietty Teurastaja :D Siinä välissä tuli monta hyvää biisiä, jäin kaipaamaan Verta sataa -kappaletta, joka on tällä hetkellä oma suosikkini. Harmitti, ettei sitä soitettu :/ Muuten oli hyvä meininki ja ääni lähti täysin kun karjuin biisien mukana. Näitä eroottisempiä esityksiä tuli katsottua muutama, ne on aina niitä samoja juttuja, joten ei niistä mitään varsinaista huumaa saa revittyä. Hirveän kallista oli kaikki tänä vuonna, juomista "matkamuistoihin", ei tullut ostettua oikein mitään ihmeitä. Enemmän keskityttiin porukalla koheltamiseen ja hauskanpitämiseen :) Ihan kuin oltaisiin oltu taas nuoria kaikki ;D
Omat tuparit pidettiin viime viikonloppuna, ystäviä saapui paikalle ja oli ihana nähdä kaikkia :) Saatiin mahtavia tuparilahjoja ja oli tosi kiva viettää aikaa kaikkien kanssa. Loppuillasta mentiin Apolloon, joka oli aivan tupaten täynnä jengiä, ihan liikaa porukkaa päästetty sisään. Forte kun on vesivahingon vuoksi rempassa niin bilekansa kerääntyi Apolloon. Lopputulos oli lähinnä ahdistava.
Ostettiin vihdoin lentoliput Edinburghiin! Häämatka siis toteutuu jo kuukauden päästä! En millään jaksaisi odottaa. IHANAA. On ollut hirveä ikävä sinne. Kummallista, miten voi johonkin paikkaan kiintyä niin täysillä, nähdä siitä jatkuvasti unia ja odottaa jälleennäkemistä kuin odottaisi kotiin kauan poissa ollutta rakasta. Jonkinlaista matkakertomusta koitan saada kasaan reissun aikana/jälkeen, kuvien kera. Suunniteltiin jo, että ensi kesänä lähdettäisiin vähän pidemmäksi aikaa sinne, nyt reissut ovat olleet niitä neljän päivän pikavisiittejä. Aina tuntuu loppuvan aika kesken :/
Ja tiedän, että synnytyskertomustakin odotellaan ;) Johan siitä on vasta 6,5kk *krhm* Kunhan löydän synnäripaperit jostain niin voin kaikkien iloksi tarinoida tänne yksityiskohtaisesti ;)
Ainiin, päivän creepy-osuus: pelihuoneen televisio meni itsestään päälle sen jälkeen kun päätin majoittautua tänne täksi yöksi. Ei, en istunut kaukosäätimen päälle. No, ei näistä tällaisista enää hypi pitkin seiniä kuten nuorempana, kaikkeen tottuu ;)
perjantai 7. syyskuuta 2012
Dokka dukossa
Olen nyt ollut kohta viikon flunssassa, ääni on mukavan käheä (tosi miellyttävää komentaa lapsia kun ulos tulee pelkkää pihinää) ja olo on välillä kuin rekan alle jääneellä. Samoin pienin on edelleen räkäinen ja ollut tosi levoton ympäri vuorokauden. Unen määrä on vähäinen muutenkin ja flunssaisen vauvan kanssa valvoessa se jää aivan minimiin. Välillä on iltaisin ollut aivan kertakaikkisen raato.
Onneksi on ihana mies, joka töistä tullessaan ottaa vastuun kodin pyörittämisestä ja antaa riutuneen mamman levätä ;)
Tänään oli herätessä jo vähäsen inhimillisempi olo, vauvakin nukkui taas koko yön tavalliseen tapaansa. Heitin aamulla pesukoneen päälle ja tein miehelle eväsleivät mukaan :) Luminan päiväunien jälkeen sain siivouskohtauksen ja pesin kylppärin lattiasta kattoon. Ensi viikon lauantaina pidämme tuparit, joita varten on siivottava joka tapauksessa.
Eilen tuli todistettua taas yksi hyvä puoli pienessä kaupungissa asumisessa :) Kävin Kaarinan poliisilaitoksella uutta passia hakemassa. Koko toimintaan meni ehkä 15 minuuttia. Turun poliisilaitoksella jonotin keväällä lasten passeja noin 3h/passi, huhhuh. Kunhan passi ensi viikolla tulee niin alan varailemaan matkoja XD Häämatka on vielä tekemättä, se tulee olemaan koko perheen reissu Edinburghiin :] Jos lentolippuja on sopivalle ajankohdalle vielä saatavilla.. Lisäksi miehen kanssa ollaan pohdittu Oslossa käymistä. Ensi kesäksi lapset toivovat reissua Legolandiaan.
Otin Luminalle välikausihaalarin käyttöön, nyt on ollut sen verran viileitä ilmoja jo. Vaikka ensi viikoksi onkin luvattu taas hellettä :/ ei kiitos.
Luminalla on nyt tänä syksynä Travallen välikausihaalari kokoa 68cm. On aika reilua kokoa ja menee helposti koko syksyn. Keväällä ei enää mahdu.
Luminalla on tämä haalari, mutta vaaleanpunaisena. Aivan ihana ja söpönen vauvahaalari :) On tuulenpitävä, mikä on hyvä ominaisuus näin rannikolla asuvalle.
Tytön kasvuvauhdista riippuen ensi kevääksi tai seuraavaksi syksyksi on kaapissa odottamassa tämä Travallen Remu välikausihaalari kokoa 86cm. Tämä on sitten jo tuulen- ja vedenkestävä.
Onneksi on ihana mies, joka töistä tullessaan ottaa vastuun kodin pyörittämisestä ja antaa riutuneen mamman levätä ;)
Tänään oli herätessä jo vähäsen inhimillisempi olo, vauvakin nukkui taas koko yön tavalliseen tapaansa. Heitin aamulla pesukoneen päälle ja tein miehelle eväsleivät mukaan :) Luminan päiväunien jälkeen sain siivouskohtauksen ja pesin kylppärin lattiasta kattoon. Ensi viikon lauantaina pidämme tuparit, joita varten on siivottava joka tapauksessa.
Eilen tuli todistettua taas yksi hyvä puoli pienessä kaupungissa asumisessa :) Kävin Kaarinan poliisilaitoksella uutta passia hakemassa. Koko toimintaan meni ehkä 15 minuuttia. Turun poliisilaitoksella jonotin keväällä lasten passeja noin 3h/passi, huhhuh. Kunhan passi ensi viikolla tulee niin alan varailemaan matkoja XD Häämatka on vielä tekemättä, se tulee olemaan koko perheen reissu Edinburghiin :] Jos lentolippuja on sopivalle ajankohdalle vielä saatavilla.. Lisäksi miehen kanssa ollaan pohdittu Oslossa käymistä. Ensi kesäksi lapset toivovat reissua Legolandiaan.
Otin Luminalle välikausihaalarin käyttöön, nyt on ollut sen verran viileitä ilmoja jo. Vaikka ensi viikoksi onkin luvattu taas hellettä :/ ei kiitos.
Luminalla on nyt tänä syksynä Travallen välikausihaalari kokoa 68cm. On aika reilua kokoa ja menee helposti koko syksyn. Keväällä ei enää mahdu.
maanantai 3. syyskuuta 2012
Maanantai.
Kyllä sen taas huomasi, että on maanantai. Siitä kertoi mm. aivan käsittämättömästi muovipussiin räjähtänyt avaamaton siideri, joka valutti sisältönsä pussista lattialle. Onneksi huomattiin ja saatiin siivottua ennen kuin parketti meni täysin pilalle :P
Maanantaista kertoi tehokkaasti myös pois paikaltaan hypännyt pesukoneen poistoletku ja erittäin märät likaiset pyykit vessan lattialla. Olin kerännyt valtavan pyykkivuoron odottamaan pesu-urakkaa... ja nyt ne on kaikki märkinä.
Sain hankittua päähäni maanantaikuhmun unohtamalla, että totta tosiaan yläkerrassa on harjakatto.. Jälleen kerran kopahti pääkoppa kattoon suhteellisen voimakkaasti.
Flunssaillaan porukalla täällä, minä ja Lumina ollaan tällä hetkellä sairastupalaisia. Käytin Luminan lääkärillä tänään, ei ollut korvatulehdusta eikä muutakaan vaivaa, ihan pelkällä flunssalla mennään eteenpäin. Toivon mukaan vältytään jälkitaudeilta. Itse alan kuulostamaan siltä, että olen kiskonut viskiä sujuvasti koko elämäni. Ääni on kieltämättä mielenkiintoinen :) Mutta tätä se nyt on kaikkialla, kaikki valittavat flunssaa. Lääkkeenä kröhään on isäpapan keittelemä marjamehu, suoraan luomuna omista marjapensaista kotitalon pihasta :)
Kelasotku selvisi, ainakin jollakin tavalla. Siis tämäkin oli taas sitä surkuhupaisaa "meidän tuuria".. Mentiin yhdessä Kelaan tivaamaan, että mikäs tässä nyt mättää. Tällä kertaa meitä asiakaspalveli hieman fiksumpi henkilö joka kertoi, että meidän nettihakemuksemme on aivan kummallinen. Vika ei ollut edes meissä, vaan itse lomakkeessa ja siinä lomakkeen täyttöohjelmassa. Kuulemma virkailija ei ole koskaan aikaisemmin vastaavaa nähnyt, lomake oli antanut täyttää itsensä aivan väärin ja totaalisen virheellisesti. Me kiltisti vastattiin kaikkiin kysymyksiin ja laitettiin päivämäärät yms oikein. Ohjelma oli sekoillut jotain omiaan. Ensimmäistä kertaa kyseisen virkailija työuran aikana. Voi mikä yllätys :) Näin ne asiat meillä aina menevät. Eivät koskaan putkeen yhdellä kerralla. Nyt pitäisi asian olla hoidossa ja hakemuksen kunnossa. Ja pitäisi ja pitäisi, vielä täytyy erinäisiä papereita toimittaa Kelaan, jotta oikeat isäkuukausimaksut saadaan sitten aikanaan. Saa nähdä paljonko tässä vielä menee pieleen :P
Maanantaista kertoi tehokkaasti myös pois paikaltaan hypännyt pesukoneen poistoletku ja erittäin märät likaiset pyykit vessan lattialla. Olin kerännyt valtavan pyykkivuoron odottamaan pesu-urakkaa... ja nyt ne on kaikki märkinä.
Sain hankittua päähäni maanantaikuhmun unohtamalla, että totta tosiaan yläkerrassa on harjakatto.. Jälleen kerran kopahti pääkoppa kattoon suhteellisen voimakkaasti.
Flunssaillaan porukalla täällä, minä ja Lumina ollaan tällä hetkellä sairastupalaisia. Käytin Luminan lääkärillä tänään, ei ollut korvatulehdusta eikä muutakaan vaivaa, ihan pelkällä flunssalla mennään eteenpäin. Toivon mukaan vältytään jälkitaudeilta. Itse alan kuulostamaan siltä, että olen kiskonut viskiä sujuvasti koko elämäni. Ääni on kieltämättä mielenkiintoinen :) Mutta tätä se nyt on kaikkialla, kaikki valittavat flunssaa. Lääkkeenä kröhään on isäpapan keittelemä marjamehu, suoraan luomuna omista marjapensaista kotitalon pihasta :)
Kelasotku selvisi, ainakin jollakin tavalla. Siis tämäkin oli taas sitä surkuhupaisaa "meidän tuuria".. Mentiin yhdessä Kelaan tivaamaan, että mikäs tässä nyt mättää. Tällä kertaa meitä asiakaspalveli hieman fiksumpi henkilö joka kertoi, että meidän nettihakemuksemme on aivan kummallinen. Vika ei ollut edes meissä, vaan itse lomakkeessa ja siinä lomakkeen täyttöohjelmassa. Kuulemma virkailija ei ole koskaan aikaisemmin vastaavaa nähnyt, lomake oli antanut täyttää itsensä aivan väärin ja totaalisen virheellisesti. Me kiltisti vastattiin kaikkiin kysymyksiin ja laitettiin päivämäärät yms oikein. Ohjelma oli sekoillut jotain omiaan. Ensimmäistä kertaa kyseisen virkailija työuran aikana. Voi mikä yllätys :) Näin ne asiat meillä aina menevät. Eivät koskaan putkeen yhdellä kerralla. Nyt pitäisi asian olla hoidossa ja hakemuksen kunnossa. Ja pitäisi ja pitäisi, vielä täytyy erinäisiä papereita toimittaa Kelaan, jotta oikeat isäkuukausimaksut saadaan sitten aikanaan. Saa nähdä paljonko tässä vielä menee pieleen :P
keskiviikko 29. elokuuta 2012
Kelakiukku ja vaistovanhemmuus
Joo. Nyt ottaa päähän.
Mies kävi tänään Kelassa setvimässä isyysloma ja -kuukausiasioita. Itse olen palaamassa töihin marraskuussa, jolloin mies pitäisi isäkuukauden ja jäisi siitä sitten vauvan kanssa kotiin helmikuun loppuun asti. Kelan ystävällinen virkailija oli sanonut, ettei tämä ole mahdollista. Siis anteeksi kuinka? Miten niin ei ole mahdollista? Mennään huomenna yhdessä Kelaan keskustelemaan tästä kyseisestä aiheesta ja mietin tässä juuri sopivia kysymyksiä ja kommentteja, joita voisin virkailijalle esittää...
Millähän perusteella ei ole mahdollista? On myös hyvin mahdollista, että virkailija ei ymmärtänyt käsitettä kotihoidontuki. Oli muutenkin joutunut soittelemaan muille tästä isyysloma-asiasta, kun ei itse osannut antaa vastauksia eikä tiennyt mistään mitään. Tosi luottavainen olo tulee, täysin asioista mitään tietämätön henkilö tekee päätöksiä asiakkaiden puolesta.
Toinen asia jota tässä olen nyt pohdiskellut on vaistovanhemmuus. Näin kolmannen vauvan myötä olen tullut siihen tulokseen, että meillä eletään tämän vauvan tahtiin, eikä niin miten neuvola ja muut mahdolliset tahot suosittelevat. Ensimmäisen kohdalla tuli tehtyä tasan kuten "paremmin asiasta tietävät" sanovat ja toinenkin meni vähän niin. Nyt ei enää
Esim. viime neuvolakäynnillä käskettiin kokeilemaan perunaa uudelleen ja aloittamaan liharuuat.
En aio tehdä kumpaakaan vielä. Peruna ei Luminalle sovi ja mielestäni puolivuotiaan ei tarvitse vielä syödä lihaa. Ihan normaalilla sekaravinnolla lapset elelevät, vaikka itse olenkin lakto-ovo-vegetaristi, mutta en näe mitään syytä siihen, miksi pitäisi alkaa tuputtamaan lihaa noin pienelle. Ollaan vasta maistelemassa erilaisia hedelmiä ja vihanneksia, viljoista on kokeiltu kauraa, heikoin tuloksin, ei sovi neidin vatsalle ainakaan vielä. Viime yö oli yhtä huutoa ja heräilyä, täysin epänormaalia meidän vauvalle. Syynä tähän kaurapuuro, jota kokeilin uudestaan kuukauden tauon jälkeen. Kun ei sovi niin ei sovi. Sama juttu perunan kanssa, pitäkää perunanne, kyllä sitäkin ehtii kokeilemaan esim. siellä kahdeksan kuukauden nurkilla sitten. Neiti kasvaa tasaisesti ja riittävästi, on isokokoinen lapsi muutenkin, tämä ruokavaliosysteemi on ollut aivan riittävä hänelle.
Sitten tämä puolivuotiaana yösyöttämisten lopettaminen. Höpönlöpön. Meillä tissitellään yöllä jos vauvalla on siihen tarvetta. Välillä on, välillä ei. Toisinaan nukutaan koko yö aamuun asti ilman syömisiä, välillä roikutaan tissillä muutamaan kertaa. Toisinaan nukutaan omassa sängyssä koko yö, toisinaan vanhempien välissä. En koe kummankaan vaihtoehdon olevan huonompi tai parempi. Lumina nukahtaa välilä paremmin itsekseen, toisinaan tarvitaan syliä. Sen mukaan mennään mitä vauvan tarpeet vaativat. Aion imettää vielä pitkään ja lapsi saa nukkua vieressä.
Törmäsin tuohon vaistovanhemmuustermiin taas, onhan siitä ennenkin ollut puhetta. Ilmeisesti toteutan jotain sellaista, ainakin näiltä osin. Meillä kyllä on lapsille myös kuri, nukkumaanmeno- ja kotiintuloajat, sekä vaatimus kunnioittavasta käytöksestä vanhempia ja muita ihmisiä kohtaan. Mutta lasta koskevia päätöksiä en tee kuulematta lapsen mielipidettä. Asiasta lueskeltuani törmäsin myös vaistovanhemmuudessa sellaiseen toimintamalliin, että lasta ei palkita eikä rangaistuksia ole. Sellainen ei sitten puolestaan ole oma näkemykseni vanhemmuudesta ollenkaan. Ei meillä mitään palkintoja ja mitaleita jaeta hyvästä käytöksestä kun se on nimenomaan tavoitteena, mutta toki aina muistan mainita jos lapsi on toiminut erittäin hyvin tai ollut hyvin reipas. Rangaistus tulee jos on tehnyt jotain kiellettyä. Jokapäiväisessä kanssakäynnissä puhutaan jokaisen hyvistä ominaisuuksista ja kerron kyllä lapsille, kuinka tärkeitä ja ihania ovat.
Täytynee perehtyä näihin asioihin vielä lisää, osittain tuo vaistovanhemmuus tuntuu itselle läheiseltä tavalta toimia äitinä, sitten taas osittain ei mitenkään mene yhteen oman ajatusmaailman kanssa.
Mies kävi tänään Kelassa setvimässä isyysloma ja -kuukausiasioita. Itse olen palaamassa töihin marraskuussa, jolloin mies pitäisi isäkuukauden ja jäisi siitä sitten vauvan kanssa kotiin helmikuun loppuun asti. Kelan ystävällinen virkailija oli sanonut, ettei tämä ole mahdollista. Siis anteeksi kuinka? Miten niin ei ole mahdollista? Mennään huomenna yhdessä Kelaan keskustelemaan tästä kyseisestä aiheesta ja mietin tässä juuri sopivia kysymyksiä ja kommentteja, joita voisin virkailijalle esittää...
Millähän perusteella ei ole mahdollista? On myös hyvin mahdollista, että virkailija ei ymmärtänyt käsitettä kotihoidontuki. Oli muutenkin joutunut soittelemaan muille tästä isyysloma-asiasta, kun ei itse osannut antaa vastauksia eikä tiennyt mistään mitään. Tosi luottavainen olo tulee, täysin asioista mitään tietämätön henkilö tekee päätöksiä asiakkaiden puolesta.
Toinen asia jota tässä olen nyt pohdiskellut on vaistovanhemmuus. Näin kolmannen vauvan myötä olen tullut siihen tulokseen, että meillä eletään tämän vauvan tahtiin, eikä niin miten neuvola ja muut mahdolliset tahot suosittelevat. Ensimmäisen kohdalla tuli tehtyä tasan kuten "paremmin asiasta tietävät" sanovat ja toinenkin meni vähän niin. Nyt ei enää
Esim. viime neuvolakäynnillä käskettiin kokeilemaan perunaa uudelleen ja aloittamaan liharuuat.
En aio tehdä kumpaakaan vielä. Peruna ei Luminalle sovi ja mielestäni puolivuotiaan ei tarvitse vielä syödä lihaa. Ihan normaalilla sekaravinnolla lapset elelevät, vaikka itse olenkin lakto-ovo-vegetaristi, mutta en näe mitään syytä siihen, miksi pitäisi alkaa tuputtamaan lihaa noin pienelle. Ollaan vasta maistelemassa erilaisia hedelmiä ja vihanneksia, viljoista on kokeiltu kauraa, heikoin tuloksin, ei sovi neidin vatsalle ainakaan vielä. Viime yö oli yhtä huutoa ja heräilyä, täysin epänormaalia meidän vauvalle. Syynä tähän kaurapuuro, jota kokeilin uudestaan kuukauden tauon jälkeen. Kun ei sovi niin ei sovi. Sama juttu perunan kanssa, pitäkää perunanne, kyllä sitäkin ehtii kokeilemaan esim. siellä kahdeksan kuukauden nurkilla sitten. Neiti kasvaa tasaisesti ja riittävästi, on isokokoinen lapsi muutenkin, tämä ruokavaliosysteemi on ollut aivan riittävä hänelle.
Sitten tämä puolivuotiaana yösyöttämisten lopettaminen. Höpönlöpön. Meillä tissitellään yöllä jos vauvalla on siihen tarvetta. Välillä on, välillä ei. Toisinaan nukutaan koko yö aamuun asti ilman syömisiä, välillä roikutaan tissillä muutamaan kertaa. Toisinaan nukutaan omassa sängyssä koko yö, toisinaan vanhempien välissä. En koe kummankaan vaihtoehdon olevan huonompi tai parempi. Lumina nukahtaa välilä paremmin itsekseen, toisinaan tarvitaan syliä. Sen mukaan mennään mitä vauvan tarpeet vaativat. Aion imettää vielä pitkään ja lapsi saa nukkua vieressä.
Törmäsin tuohon vaistovanhemmuustermiin taas, onhan siitä ennenkin ollut puhetta. Ilmeisesti toteutan jotain sellaista, ainakin näiltä osin. Meillä kyllä on lapsille myös kuri, nukkumaanmeno- ja kotiintuloajat, sekä vaatimus kunnioittavasta käytöksestä vanhempia ja muita ihmisiä kohtaan. Mutta lasta koskevia päätöksiä en tee kuulematta lapsen mielipidettä. Asiasta lueskeltuani törmäsin myös vaistovanhemmuudessa sellaiseen toimintamalliin, että lasta ei palkita eikä rangaistuksia ole. Sellainen ei sitten puolestaan ole oma näkemykseni vanhemmuudesta ollenkaan. Ei meillä mitään palkintoja ja mitaleita jaeta hyvästä käytöksestä kun se on nimenomaan tavoitteena, mutta toki aina muistan mainita jos lapsi on toiminut erittäin hyvin tai ollut hyvin reipas. Rangaistus tulee jos on tehnyt jotain kiellettyä. Jokapäiväisessä kanssakäynnissä puhutaan jokaisen hyvistä ominaisuuksista ja kerron kyllä lapsille, kuinka tärkeitä ja ihania ovat.
Täytynee perehtyä näihin asioihin vielä lisää, osittain tuo vaistovanhemmuus tuntuu itselle läheiseltä tavalta toimia äitinä, sitten taas osittain ei mitenkään mene yhteen oman ajatusmaailman kanssa.
tiistai 28. elokuuta 2012
Siivoustiistai
Iski pieni inspiraatio raivata pelihuone kuntoon. Sehän on se yksi huone jossa kukaan ei nuku (vielä, Luna saa sen huoneen kunhan Lumina kasvaa ja vaatii oman huoneen itselleen), eli sinne sitten on dumpattu sekalaista sälää, jota muualla ei viitsi pitää. Lunan kanssa otettiin pesuämpärit mukaan ja siivottiin huone kuntoon. Lattia on pesty, pölyt pyyhitty, pelikoneet ja pelit järjestelty hyllyihin sekä muuton jäljiltä jäänyt jätesäkki tyhjennetty. Lisäksi sain vihdoin koottua mobilen, jonka anoppi osti Luminalle jokin aika sitten. Meillähän on pinnasängyt sekä ylä- että alakerrassa, alakerran sänky on päiväunia varten, ollaan liian laiskoja raahaamaan vauvaa pitkin päivää portaita ylös ja alas ;) Lumina innostui mobilestaan kunnolla, huitoi joka suuntaan, potki jaloillaan ja huuteli HÖÖ HÖÖ :D Mobile siis soittaa musiikkia, pyörii ja siinä on jotain vilkkuvaloja. Siihen saisi muistitikun kiinni, jos haluaa soittaa omavalintaista musiikkia. Melkoisia nämä nykyajan vempeleet :)
Vietettiin reissuviikonloppua; perjantaina ajettiin parhaan ystäväni luokse Ruovedelle, lapset pääsivät lehmiä ihastelemaan :) Ensimmäistä kertaa näkivät lehmiä niin läheltä ja pääsivät vielä mukaan niitä ruokkimaankin. Kaupunkilaislapsille suuri elämys :)
Kyllä sitä on kovin onnekas, kun on ystävä, jonka kanssa voi jakaa kaiken ja puhua vapaasti asioista, ei tarvitse häpeillä mitään. Jutun taso on luonnollisesti välillä melko ala-arvoista, mutta sehän tekee elämästä vain hauskaa ;) Ei kaikkea tarvitse niin vakasti ottaa.
Lapset tykästyivät maalaismaisemaan ja kieltämättä tuli itsellenikin sellainen olo, että mitä jos kuitenkin vaihtaisi vielä joskus maisemaa kokonaan... Nyt on jotenkin niin tottunut siihen, että kaikki on lähellä ja vieressä. Joka paikkaan pääsee julkisilla kulkuneuvoilla, aina on jossain valot päällä eikä koskaan ole hiljaista. Ehkä sitä sitten vanhoilla päivillä muuttaa maalle viettämään leppoisia eläkepäiviä korsi suussa pihalla makaillen ;) (tällä selkävaivaisuudella saisin maata niin kauan kunnes joku tulisi nostamaan ylös, sen verran on nuoresta asti selkä reistaillut..)
Ns. maalaissromanttinen sisustustyyli on itselleni hyvin mieluinen. Huokailen kaupoissa ihanien sisustustavaroiden perään, mutta meidän kotiin ei pelkkä maalaisromanttisuus sovi, huonekalut kun ovat pääasiassa Ikeasta ja se nyt ei varsinaisesti ole maalaisromanttista nähnytkään.
Lauantaina visitoitiin Särkänniemessä. Oltiin voitettu arvonnoissa mukavasti neljä ranneketta, joten säästyi iso summa rahaa :) Tykkäisin itse riekkua laitteissa mutta valitettavasti näin vanhemmiten pää menee sekaisin niin nopeasti, että hirveästi ei voi itseään vatkauttaa tai tulee päivän lounas ylös kanssavatkautujien niskaan :)
Roope tykkää myös rauhallisemmasta menosta, hänellekin tulee helposti huono olo liian rajuissa laitteissa ja jänskättääkin aika paljon. Neiti Luna Hurjapää sen sijaan juoksi laitteesta toiseen ja kirkui sitä enemmän riemusta mitä hurjempi laite oli :) Oli vähäsen jopa pettynyt, että on vielä liian lyhyt Tornadon kyytiin. Itse olen sen kerran kokenut ja kiitos kyllä riitti. Luna on kyllä hyvin rohkea ja peloton lapsi.
Angry Birds land oli ihan mukavasti tehty ja koska se on nyt suurhitti niin laitteisiin sai jonottaa jonkin aikaa, leikki- ja kiipeilypaikka jätettiin suosiolla väliin rajallisen ajan vuoksi.
Oli koko Särkänniemi muutenkin aivan täynnä ihmisiä. Ymmärrettävää sinänsä, koska oli viimeinen kesäviikonloppu jolloin oli auki sekä ilma oli aivan loistava. Mutta hyvin ärsyttävää siltä kannalta, että jäi laitteita kokematta hirveiden jonojen vuoksi. Saanko ehdottaa kävijämäärälle rajoituksia? Ei tietenkään menisi koskaan läpi, sillä tarkoitushan on tahkoa rahaa niin paljon kuin mahdollista. Tulot tulevat rannekkeista, ei sillä niin väliä ehtiikö niitä käyttää 3 vai 30 kertaa päivän aikana. Näin tavallisen kuluttajan ja kärsimättömän ihmisen näkökannalta ottaa vaan päähän seisoskella jonossa puoli tuntia, jotta voi heilua laitteessa puoli minuuttia.
Lumina oli kiltti ja reipas vauva koko reissun ajan. Jaksoi istua rattaissa ja välillä sylissä sekä ihmetellä ihmisiä ja laitteita kärsivällisesti. Kärsittiin koko porukka Lunaa lukuunottamatta jostain lievähköstä mahapöpöstä viikonlopun aikana. Lumina jätti mm. jätöksiään Oriveden ABC:n lastenhoitohuoneen lattialle, sekä Näsineulan lattialle ja kummitädin kengälle ;) Neiti oksenteli muutamaan kertaan oikein kunnolla, mutta kuumetta ei ollut. Itsekin sai juosta vessa pitkin viikonloppua ja Roope oksensi maanantaiaamuna pariin kertaan, mutta illalla oli kuitenkin treenikunnossa. Olen melko ahkerasti syöttänyt lapsille maitohappobakteereja, lieneekö niillä sitten vaikutusta tähän, että tauti oli hyvin lievä.
Sunnuntaina oli Lunan ensimmäinen jalkapalloturnaus Kaanan riveissä. Pieni mökötys iski kesken kaiken kun ei mennyt omalla joukkueella peli niin hyvin kuin Luna olisi halunnut, mutta suurena saavutuksena mainittakoon, että kahdessa pelissä neljästä Luna valittiin oman joukkueensa parhaaksi pelaajaksi. Voi kun mamma paisui ylpeydestä :) Kuusi tuntia vietettiin kentän laidalla, tyhjenettiin arpajaispöytää ja buffettia siinä samalla. Tätä se soccer mom -elämä sitten on ;)
Sitten päivän luomupläjäys:
löysin nämä hillot Varissuon K-kaupan hillohyllyltä ja nappasin mukaan. Maku oli ihan ok, ei niin makea kuin mihin on ei-luomujen hillojen kanssa tottunut, mutta ei se ainakaan minun mielestäni ole huono asia :) Lapset tykkäävät tuosta myslistä. Meillä ei syödä muroja oikeastaan ollenkaan. Mitään turhia sokerimuroja en suostu ostamaan eikä lapset niitä juurikaan kaipaile. Mysliä kuluu monta pakettia vuodessa kyllä.
Taas pitää hehkuttaa sitä kuinka ihanan syksyistä alkaa olemaan :) Olen kynttilöiden suurkuluttaja ja tässä parina päivänä olen niitä jo poltellut aamusta iltaan.
Sain anopilta tällaisen valtavan mariskoolin näköisen astian (oli häissäkin, jos joku muistaa), joka löysi
paikkansa lasten ruokapöydältä. Toimii kynttilöiden uima-altaana ;D
Kuva on huono, näyttää paremmalta livenä. Lapsille tosiaan ilmestyi oma ruokapöytä ruokailutilan nurkkaan sen jälkeen, kun Ikean Börje-tuolin valkoinen istuinpäällinen maalattiin punaiseksi ketsupilla..
Tein nakkisoppaa edellispäivänä. Mies ja lapset ovat yhä hengissä.
Loppuun vielä kuva meidän ilopilleristä katsomassa isosiskon jalkapalloturnausta :)
Vietettiin reissuviikonloppua; perjantaina ajettiin parhaan ystäväni luokse Ruovedelle, lapset pääsivät lehmiä ihastelemaan :) Ensimmäistä kertaa näkivät lehmiä niin läheltä ja pääsivät vielä mukaan niitä ruokkimaankin. Kaupunkilaislapsille suuri elämys :)
Kyllä sitä on kovin onnekas, kun on ystävä, jonka kanssa voi jakaa kaiken ja puhua vapaasti asioista, ei tarvitse häpeillä mitään. Jutun taso on luonnollisesti välillä melko ala-arvoista, mutta sehän tekee elämästä vain hauskaa ;) Ei kaikkea tarvitse niin vakasti ottaa.
Lapset tykästyivät maalaismaisemaan ja kieltämättä tuli itsellenikin sellainen olo, että mitä jos kuitenkin vaihtaisi vielä joskus maisemaa kokonaan... Nyt on jotenkin niin tottunut siihen, että kaikki on lähellä ja vieressä. Joka paikkaan pääsee julkisilla kulkuneuvoilla, aina on jossain valot päällä eikä koskaan ole hiljaista. Ehkä sitä sitten vanhoilla päivillä muuttaa maalle viettämään leppoisia eläkepäiviä korsi suussa pihalla makaillen ;) (tällä selkävaivaisuudella saisin maata niin kauan kunnes joku tulisi nostamaan ylös, sen verran on nuoresta asti selkä reistaillut..)
Ns. maalaissromanttinen sisustustyyli on itselleni hyvin mieluinen. Huokailen kaupoissa ihanien sisustustavaroiden perään, mutta meidän kotiin ei pelkkä maalaisromanttisuus sovi, huonekalut kun ovat pääasiassa Ikeasta ja se nyt ei varsinaisesti ole maalaisromanttista nähnytkään.
Lauantaina visitoitiin Särkänniemessä. Oltiin voitettu arvonnoissa mukavasti neljä ranneketta, joten säästyi iso summa rahaa :) Tykkäisin itse riekkua laitteissa mutta valitettavasti näin vanhemmiten pää menee sekaisin niin nopeasti, että hirveästi ei voi itseään vatkauttaa tai tulee päivän lounas ylös kanssavatkautujien niskaan :)
Roope tykkää myös rauhallisemmasta menosta, hänellekin tulee helposti huono olo liian rajuissa laitteissa ja jänskättääkin aika paljon. Neiti Luna Hurjapää sen sijaan juoksi laitteesta toiseen ja kirkui sitä enemmän riemusta mitä hurjempi laite oli :) Oli vähäsen jopa pettynyt, että on vielä liian lyhyt Tornadon kyytiin. Itse olen sen kerran kokenut ja kiitos kyllä riitti. Luna on kyllä hyvin rohkea ja peloton lapsi.
Angry Birds land oli ihan mukavasti tehty ja koska se on nyt suurhitti niin laitteisiin sai jonottaa jonkin aikaa, leikki- ja kiipeilypaikka jätettiin suosiolla väliin rajallisen ajan vuoksi.
Oli koko Särkänniemi muutenkin aivan täynnä ihmisiä. Ymmärrettävää sinänsä, koska oli viimeinen kesäviikonloppu jolloin oli auki sekä ilma oli aivan loistava. Mutta hyvin ärsyttävää siltä kannalta, että jäi laitteita kokematta hirveiden jonojen vuoksi. Saanko ehdottaa kävijämäärälle rajoituksia? Ei tietenkään menisi koskaan läpi, sillä tarkoitushan on tahkoa rahaa niin paljon kuin mahdollista. Tulot tulevat rannekkeista, ei sillä niin väliä ehtiikö niitä käyttää 3 vai 30 kertaa päivän aikana. Näin tavallisen kuluttajan ja kärsimättömän ihmisen näkökannalta ottaa vaan päähän seisoskella jonossa puoli tuntia, jotta voi heilua laitteessa puoli minuuttia.
Lumina oli kiltti ja reipas vauva koko reissun ajan. Jaksoi istua rattaissa ja välillä sylissä sekä ihmetellä ihmisiä ja laitteita kärsivällisesti. Kärsittiin koko porukka Lunaa lukuunottamatta jostain lievähköstä mahapöpöstä viikonlopun aikana. Lumina jätti mm. jätöksiään Oriveden ABC:n lastenhoitohuoneen lattialle, sekä Näsineulan lattialle ja kummitädin kengälle ;) Neiti oksenteli muutamaan kertaan oikein kunnolla, mutta kuumetta ei ollut. Itsekin sai juosta vessa pitkin viikonloppua ja Roope oksensi maanantaiaamuna pariin kertaan, mutta illalla oli kuitenkin treenikunnossa. Olen melko ahkerasti syöttänyt lapsille maitohappobakteereja, lieneekö niillä sitten vaikutusta tähän, että tauti oli hyvin lievä.
Sunnuntaina oli Lunan ensimmäinen jalkapalloturnaus Kaanan riveissä. Pieni mökötys iski kesken kaiken kun ei mennyt omalla joukkueella peli niin hyvin kuin Luna olisi halunnut, mutta suurena saavutuksena mainittakoon, että kahdessa pelissä neljästä Luna valittiin oman joukkueensa parhaaksi pelaajaksi. Voi kun mamma paisui ylpeydestä :) Kuusi tuntia vietettiin kentän laidalla, tyhjenettiin arpajaispöytää ja buffettia siinä samalla. Tätä se soccer mom -elämä sitten on ;)
Sitten päivän luomupläjäys:
löysin nämä hillot Varissuon K-kaupan hillohyllyltä ja nappasin mukaan. Maku oli ihan ok, ei niin makea kuin mihin on ei-luomujen hillojen kanssa tottunut, mutta ei se ainakaan minun mielestäni ole huono asia :) Lapset tykkäävät tuosta myslistä. Meillä ei syödä muroja oikeastaan ollenkaan. Mitään turhia sokerimuroja en suostu ostamaan eikä lapset niitä juurikaan kaipaile. Mysliä kuluu monta pakettia vuodessa kyllä.
Taas pitää hehkuttaa sitä kuinka ihanan syksyistä alkaa olemaan :) Olen kynttilöiden suurkuluttaja ja tässä parina päivänä olen niitä jo poltellut aamusta iltaan.
Sain anopilta tällaisen valtavan mariskoolin näköisen astian (oli häissäkin, jos joku muistaa), joka löysi
paikkansa lasten ruokapöydältä. Toimii kynttilöiden uima-altaana ;D
Kuva on huono, näyttää paremmalta livenä. Lapsille tosiaan ilmestyi oma ruokapöytä ruokailutilan nurkkaan sen jälkeen, kun Ikean Börje-tuolin valkoinen istuinpäällinen maalattiin punaiseksi ketsupilla..
Tein nakkisoppaa edellispäivänä. Mies ja lapset ovat yhä hengissä.
Loppuun vielä kuva meidän ilopilleristä katsomassa isosiskon jalkapalloturnausta :)
torstai 16. elokuuta 2012
Diipadaapa.
Tässä illan ratoksi testailen Benecosin kynsilakkaa, jonka tilasin jo jonkin aikaa sitten, ja piti jo häihin laittaa, mutta en kertakaikkiaan kerinnyt. Huomisen teatterireissun kunniaksi ajattelin nyt lakata kynnet näteiksi :)
Värisävynä on "Tender kiss" (awww), joka tässä olohuoneen hämärässä valaistuksessa näyttää hyvin vaalealta, kun taas purkissa liilaan vivahtavalta. Huomenna luonnonvalossa näkee lopullisen lopputuloksen.
Mutta tätä siis kokeilen:
Kuivuu nopeasti ja levittyy hyvin, mutta minun lakkaamistaidoillani vaatii ainakin kolme kerrosta tasaisen tuloksen saamiseksi. Olen kaikenkaikkiaan ollut hyvin tyytyväinen Benecosin luonnonkosmetiikkatuotteisiin, enkä aio enää vaihtaa kemikaalipläjäysmeikkeihin.
Uudelle paikkakunnalle muuttamisen huumassa "pakotan" perheeni erilaisiin paikallistapahtumiin ja nähtävyyksiä katsomaan. Viime viikolla kävimme Kuusiston linnanraunioilla, lapsille tämä oli ensimmäinen visitointikerta siellä ja kovasti tykkäsivät. Päivä oli kaunis ja aurinkoinen, oli ihana makailla raunioiden viereisellä laiturilla ja nauttia lämmöstä ja ennen kaikkea hiljaisuudesta (sekä lentomuurahaisista, joilla oli jokin megalomaaninen invaasiopäivä menossa). Haettiin eväsleivät ja Fantat kaupasta mukaan.
Tänään käytiin Muonamestareiden järjestämää kesäjuhlapäivää ihmettelemässä. Syötiin lounas siellä, oli ihan mukava lounaspöytä lihaa syövien ihmisten kannalta, näin kasvissyöjälle valikoima rajoittui muutamaan salaattiin, leipiin ja ihaniin lettuihin kera hillon ja kermavaahdon :) Käytiin samalla reissulla Ekokaarinan kirppiksellä, josta tarttui mukaan Iines-lehti, rannekoru ja T-paita Lunalle. Siellä oli lapsille mehua ja keksiä tarjolla.
Luna kaivoi kaapista Espritin kengät, jotka olin ostanut jo useampi kuukausi sitten ja päätti, että ne ovat huomiset koulukengät :)
Neidillä on hyvin tarkka vaatemaku, ja vain tietynlaiset ja -väriset vaatteet kelpaavat. Pyrin hankkimaan tytölle mieleisiä vaatteita ja ostamaan toiveiden mukaan, sillä mielestäni on tärkeää, että lapsen persoonallisuus ja tyyli saa kehittyä rauhassa ja ilman kritiikkiä. Toki pitää aikuisena vähän katsoa mitä lapsi päällensä vetää, mutta kunhan on säänmukainen ja tilanteeseen sopiva vaatetus päällä niin riittää minulle.
Tässä vielä kuva pikkuisestani menossa ekaluokalle. Ilmassa on selvää syksyn tuntua...
Värisävynä on "Tender kiss" (awww), joka tässä olohuoneen hämärässä valaistuksessa näyttää hyvin vaalealta, kun taas purkissa liilaan vivahtavalta. Huomenna luonnonvalossa näkee lopullisen lopputuloksen.
Mutta tätä siis kokeilen:
Uudelle paikkakunnalle muuttamisen huumassa "pakotan" perheeni erilaisiin paikallistapahtumiin ja nähtävyyksiä katsomaan. Viime viikolla kävimme Kuusiston linnanraunioilla, lapsille tämä oli ensimmäinen visitointikerta siellä ja kovasti tykkäsivät. Päivä oli kaunis ja aurinkoinen, oli ihana makailla raunioiden viereisellä laiturilla ja nauttia lämmöstä ja ennen kaikkea hiljaisuudesta (sekä lentomuurahaisista, joilla oli jokin megalomaaninen invaasiopäivä menossa). Haettiin eväsleivät ja Fantat kaupasta mukaan.
Tänään käytiin Muonamestareiden järjestämää kesäjuhlapäivää ihmettelemässä. Syötiin lounas siellä, oli ihan mukava lounaspöytä lihaa syövien ihmisten kannalta, näin kasvissyöjälle valikoima rajoittui muutamaan salaattiin, leipiin ja ihaniin lettuihin kera hillon ja kermavaahdon :) Käytiin samalla reissulla Ekokaarinan kirppiksellä, josta tarttui mukaan Iines-lehti, rannekoru ja T-paita Lunalle. Siellä oli lapsille mehua ja keksiä tarjolla.
Luna kaivoi kaapista Espritin kengät, jotka olin ostanut jo useampi kuukausi sitten ja päätti, että ne ovat huomiset koulukengät :)
Neidillä on hyvin tarkka vaatemaku, ja vain tietynlaiset ja -väriset vaatteet kelpaavat. Pyrin hankkimaan tytölle mieleisiä vaatteita ja ostamaan toiveiden mukaan, sillä mielestäni on tärkeää, että lapsen persoonallisuus ja tyyli saa kehittyä rauhassa ja ilman kritiikkiä. Toki pitää aikuisena vähän katsoa mitä lapsi päällensä vetää, mutta kunhan on säänmukainen ja tilanteeseen sopiva vaatetus päällä niin riittää minulle.
Tässä vielä kuva pikkuisestani menossa ekaluokalle. Ilmassa on selvää syksyn tuntua...
keskiviikko 15. elokuuta 2012
Hammas!
Tärkeä etappi saavutettu.
Tänään aamupäivällä, kesken Biltemassa käynnin, bongasin vaavin suusta ensimmäisen hampaan! Odotin isäntää, joka keräili hyllystä kaikenlaista mielenkiintoisiä johtoja ja piuhoja, joista en ymmärrä yhtään mitään, ja tein Luminalle päivittäisen hammastarkastuksen. Ja TADAA! Siellä se oli 8) Liikutuin lähes kyyneliin.
On siinäkin, nieleskelet kyyneleitä keskellä Biltemaa... Elämän suuria hetkiä ;)
Salillekin asti päästiin raahautumaan tänään. Crosstrainerilla veivaaminen ei ollut lainkaan niin raskasta kuin aikaisemmin, jaksoin pitää yllä kovempaa treenitehoa. Ehkä kunto alkaa pikkuhiljaa kasvaa. Vielä kun tuo armas takalistoni tuosta pienenisi samaa tahtia, niin jipii! Rintalihaksia tuli treenattua siihen malliin, etten edes kuvittele nostavani mitään pääni yläpuolelle seuraavaan kahteen päivään.
Isojen ipanoiden toinen koulupäivä oli mennyt hyvin. Mamma huokaisee helpotuksesta.
Tänään aamupäivällä, kesken Biltemassa käynnin, bongasin vaavin suusta ensimmäisen hampaan! Odotin isäntää, joka keräili hyllystä kaikenlaista mielenkiintoisiä johtoja ja piuhoja, joista en ymmärrä yhtään mitään, ja tein Luminalle päivittäisen hammastarkastuksen. Ja TADAA! Siellä se oli 8) Liikutuin lähes kyyneliin.
On siinäkin, nieleskelet kyyneleitä keskellä Biltemaa... Elämän suuria hetkiä ;)
Salillekin asti päästiin raahautumaan tänään. Crosstrainerilla veivaaminen ei ollut lainkaan niin raskasta kuin aikaisemmin, jaksoin pitää yllä kovempaa treenitehoa. Ehkä kunto alkaa pikkuhiljaa kasvaa. Vielä kun tuo armas takalistoni tuosta pienenisi samaa tahtia, niin jipii! Rintalihaksia tuli treenattua siihen malliin, etten edes kuvittele nostavani mitään pääni yläpuolelle seuraavaan kahteen päivään.
Isojen ipanoiden toinen koulupäivä oli mennyt hyvin. Mamma huokaisee helpotuksesta.
tiistai 14. elokuuta 2012
Paluu arkeen
Tänä aamuna saattelin isot lapset koulutielle. Uusi koulu jännitti molempia, nythän muuton myötä vaihtui koulukuviotkin aivan toisenlaisiin mitä oli suunnitelmissa. Ainut asia, joka itseäni koulun vaihtamisessa harmittaa on se, että Norssissa oli valtavat kielenopiskelumahdollisuudet, kun taas tämä uusi koulu on aivan "normaali", mutta eiköhän kielellisesti lahjakkaat lapsoseni vielä itselleeni hyvän kielitaidon saa opiskeltua :)
Luna meni siis ensimmäiselle luokalle. Jännittyneenä ja äitiä kädestä pitäen käveltiin luokkaan, mutta sitten mentiinkin jo reippaana istumaan ja kuuntelemaan opettajaa. Voi sentään, että oli jännä hetki minullekin. Psyykkasin itseäni olemaan itkemättä ja onnistuinkin. Ihana, reipas ekaluokkalaiseni näytti jo niin isolta tytöltä siellä muiden joukossa. Luna on fiksu ja sosiaalinen, en epäile hetkeäkään ettei pärjäisi koulumaailmassa. Heti ekana päivänä oli jo saanut kavereita ja muutenkin kaikki oli sujunut hyvin.
Roopen puolesta jänskätän myös, meni neloselle uuteen kouluun, se ei olekaan enää ihan niin simppeliä kuin aloittaa ekaluokka, joka on kaikille uutta ja ihmeellistä. Roopekin on fiksu ja reipas, että eiköhän pärjää hienosti. Mamma vaan murehtii kaikenlaista...
Pikkuisin pirpana oli mukana viemässä isoja sisaruksia koululle ja katseli silmät suurina ympärilleen, mutta ei hermostunut ihmislaumasta ollenkaan.. Mielessäni mietin, että ehkä Lunan koulunaloitus on siksi itselleni helpompaa mitä Roopen koulunalku aikanaan oli, että kyseessä on keskimmäinen lapsi, ei ole se ensimmäinen, eikä viimeinen, jonka saattelen koulutielle. Ensimmäisen kanssa on suuri haikeus pikkulapsiajan loppumisesta ja herää myös erinäisiä ajatuksia ajan nopeasta kulumisesta ja omasta vanhenemisesta. En halua vielä edes miettiä sitä, minkälaista tulee olemaan se, että saattelee sen viimeisen pikkuisen koulutielle eikä enää ole vauvaa tai taaperoa kotona, vaan kaikki ovat isoja koululaisia. Onhan ekaluokkalainen toki vielä pieni ja se pitäisi myös aina muistaa, että vaikka onkin koulussa niin ei silti ole vielä ISO. Mutta kyllä se pikkulapsiaika on niin ainutlaatuista ja menee niin äkkiä. No, vauva 5kk ei vielä kouluista tiedä mitään, joten tässä on 7 vuotta armonaikaa kuvitella itsekin olevansa vielä suhteellisen nuorekas ja iloita lapsen kanssa kaikesta uudesta ja ihmeellisestä mitä eteen tulee.
Luna aloitti jalkapalloharrastuksen tänään. Koska on hyvin liikunnallinen tyttö vietiin hänet kokeilemaan futista ja hyvin meni. On todella innoissaan pelaamisesta ja ehdottomasti haluaa jatkaa harrastusta. Täällä uudella paikkakunnalla on monenlaisia harrastusmahdollisuuksia, joita olen itsekseni ja lasten kanssa läpikäynyt, ja onhan lapsilla monenlaisia toiveita, mutta resurssit (lähinnä aika) ei anna myöden toteuttaa aivan kaikkea, joten valitaan niitä realistisia, kivoja vaihtoehtoja. Roope jatkaa kilpauintiaan, tänä syksynä on treenit kahdesti viikossa ja kisojakin on luvassa jonkun verran. Uinti on lajina erittäin sopiva ja miellyttävä rauhalliselle, mutta liikunnalliselle pojalle, joka ei rajusta joukkueurheilusta niin välitä. Siskonsa on luonteeltaan rämäpäisempi ja enemmän "kuuma-kalle", joten mielenkiinnolla odotan minkälaisia tilanteita kentällä vielä syntyy :) Ihanat lapset minulla, olen niin ylpeä ja onnellinen pienokaisistani joka päivä <3
Ilmassa on nyt selvästi syksyn tuntu ja tuoksu. Ihanaa! Kaivoin kasan kynttilöitä esiin eilen ja levitin ne ympäri olkkaria. Tunnelmallista.
Luna meni siis ensimmäiselle luokalle. Jännittyneenä ja äitiä kädestä pitäen käveltiin luokkaan, mutta sitten mentiinkin jo reippaana istumaan ja kuuntelemaan opettajaa. Voi sentään, että oli jännä hetki minullekin. Psyykkasin itseäni olemaan itkemättä ja onnistuinkin. Ihana, reipas ekaluokkalaiseni näytti jo niin isolta tytöltä siellä muiden joukossa. Luna on fiksu ja sosiaalinen, en epäile hetkeäkään ettei pärjäisi koulumaailmassa. Heti ekana päivänä oli jo saanut kavereita ja muutenkin kaikki oli sujunut hyvin.
Roopen puolesta jänskätän myös, meni neloselle uuteen kouluun, se ei olekaan enää ihan niin simppeliä kuin aloittaa ekaluokka, joka on kaikille uutta ja ihmeellistä. Roopekin on fiksu ja reipas, että eiköhän pärjää hienosti. Mamma vaan murehtii kaikenlaista...
Pikkuisin pirpana oli mukana viemässä isoja sisaruksia koululle ja katseli silmät suurina ympärilleen, mutta ei hermostunut ihmislaumasta ollenkaan.. Mielessäni mietin, että ehkä Lunan koulunaloitus on siksi itselleni helpompaa mitä Roopen koulunalku aikanaan oli, että kyseessä on keskimmäinen lapsi, ei ole se ensimmäinen, eikä viimeinen, jonka saattelen koulutielle. Ensimmäisen kanssa on suuri haikeus pikkulapsiajan loppumisesta ja herää myös erinäisiä ajatuksia ajan nopeasta kulumisesta ja omasta vanhenemisesta. En halua vielä edes miettiä sitä, minkälaista tulee olemaan se, että saattelee sen viimeisen pikkuisen koulutielle eikä enää ole vauvaa tai taaperoa kotona, vaan kaikki ovat isoja koululaisia. Onhan ekaluokkalainen toki vielä pieni ja se pitäisi myös aina muistaa, että vaikka onkin koulussa niin ei silti ole vielä ISO. Mutta kyllä se pikkulapsiaika on niin ainutlaatuista ja menee niin äkkiä. No, vauva 5kk ei vielä kouluista tiedä mitään, joten tässä on 7 vuotta armonaikaa kuvitella itsekin olevansa vielä suhteellisen nuorekas ja iloita lapsen kanssa kaikesta uudesta ja ihmeellisestä mitä eteen tulee.
Luna aloitti jalkapalloharrastuksen tänään. Koska on hyvin liikunnallinen tyttö vietiin hänet kokeilemaan futista ja hyvin meni. On todella innoissaan pelaamisesta ja ehdottomasti haluaa jatkaa harrastusta. Täällä uudella paikkakunnalla on monenlaisia harrastusmahdollisuuksia, joita olen itsekseni ja lasten kanssa läpikäynyt, ja onhan lapsilla monenlaisia toiveita, mutta resurssit (lähinnä aika) ei anna myöden toteuttaa aivan kaikkea, joten valitaan niitä realistisia, kivoja vaihtoehtoja. Roope jatkaa kilpauintiaan, tänä syksynä on treenit kahdesti viikossa ja kisojakin on luvassa jonkun verran. Uinti on lajina erittäin sopiva ja miellyttävä rauhalliselle, mutta liikunnalliselle pojalle, joka ei rajusta joukkueurheilusta niin välitä. Siskonsa on luonteeltaan rämäpäisempi ja enemmän "kuuma-kalle", joten mielenkiinnolla odotan minkälaisia tilanteita kentällä vielä syntyy :) Ihanat lapset minulla, olen niin ylpeä ja onnellinen pienokaisistani joka päivä <3
Ilmassa on nyt selvästi syksyn tuntu ja tuoksu. Ihanaa! Kaivoin kasan kynttilöitä esiin eilen ja levitin ne ympäri olkkaria. Tunnelmallista.
lauantai 11. elokuuta 2012
Rouva A. täällä hei.
Nyt on häät juhlittu ja totuttaudun elämään Rouvana :)
Kaikki meni hienosti, Tuomiokirkko oli hyvin kaunis ja romanttinen ympäristö sen Tahdon-sanan sanomiseen, matka kirkolta juhlapaikalle sujui ambulanssikyydillä ja juhlapaikan koristelu oli oikein onnistunut. Tarjoilu oli mieluinen ja ihmisillä tuntui olevan ihan kivaa. Yllätysnumerona ollut tulishow oli hupaisa ja kaikenkaikkiaan juhlapäivästä jäi oikein hyvä mieli. Toivottavasti juhlijoille myös.
En ole koskaan ollut innostunut mistään hääjutuista enkä haaveillut prinsessahäistä, mutta täytyy sanoa, että omat juhlat täyttivät odotukseni ja vielä enemmän. Suurin ja tärkein asia oli tietysti se, että sain unelmieni prinssin :) Tai ainakin minusta eroon pääseminen on nyt huomattavasti hankalampaa ;D *hihi* Nojoo, en olisi voinut valita paremmin. Ihanan miehen sain <3
Kaasona oli paras ystäväni, jonka kanssa on koettu kaikenlaista, juhlittu paljon, puhuttu vielä enemmän, parannettu maailmaa, haukuttu kaikki, kahlattu ikäviä asioita läpi, tehty suuria puhelinlaskuja ja ulkoisesti hyvin erilaisista persoonista huolimatta löydetty sielunsisaruutemme :) Love you, L <3
Häiden jälkeen on taas palattu melko arkiseen elämään. Kotimme alkaa näyttämään Ikea-kuvastolta, viimeksi edellispäivänä tuli vietettyä 4 tuntia Ikea-kuution syövereissä.. Suurin osa huonekaluista on laitettu uusiksi, halusin eroon kaikesta vanhasta roinasta, jota on tullut raahattua mukana liian monta vuotta. Monia ei-niin-kivoja muistoja liittyi moneenkiin esineeseen ja halusin vihdoin eroon siitä taakasta. Ei tarvitse muistella muuta kuin että "tämäkin ostettiin yhdessä Ikeasta"... Muistolla on jännä voima, ne kulkevat mukana vuodesta toiseen ja voivat satuttaa kerta toisensa jälkeen. Tai naurattaa, tai sitten hävettää.
Näyttäisi siltä, että syksy alkaa vaatimaan paikkansa kesältä pian. Ilmassa on pientä kirpeyttä jo. Odotan kovasti syksyn tuoksua, se on puhdas ja elinvoimainen. Rakastan sadetta ja ukkosmyrskyjä (joita ihaltiin tuossa muutama tovi sitten täälläkin, aivan mielettömiä luonnonvoimien näytöksiä!!!), hämäriä iltoja ja pimeitä öitä.
Vielä kun ehtisi kerran mökille yöksi ennen talvea.
Kaikki meni hienosti, Tuomiokirkko oli hyvin kaunis ja romanttinen ympäristö sen Tahdon-sanan sanomiseen, matka kirkolta juhlapaikalle sujui ambulanssikyydillä ja juhlapaikan koristelu oli oikein onnistunut. Tarjoilu oli mieluinen ja ihmisillä tuntui olevan ihan kivaa. Yllätysnumerona ollut tulishow oli hupaisa ja kaikenkaikkiaan juhlapäivästä jäi oikein hyvä mieli. Toivottavasti juhlijoille myös.
En ole koskaan ollut innostunut mistään hääjutuista enkä haaveillut prinsessahäistä, mutta täytyy sanoa, että omat juhlat täyttivät odotukseni ja vielä enemmän. Suurin ja tärkein asia oli tietysti se, että sain unelmieni prinssin :) Tai ainakin minusta eroon pääseminen on nyt huomattavasti hankalampaa ;D *hihi* Nojoo, en olisi voinut valita paremmin. Ihanan miehen sain <3
Kaasona oli paras ystäväni, jonka kanssa on koettu kaikenlaista, juhlittu paljon, puhuttu vielä enemmän, parannettu maailmaa, haukuttu kaikki, kahlattu ikäviä asioita läpi, tehty suuria puhelinlaskuja ja ulkoisesti hyvin erilaisista persoonista huolimatta löydetty sielunsisaruutemme :) Love you, L <3
Häiden jälkeen on taas palattu melko arkiseen elämään. Kotimme alkaa näyttämään Ikea-kuvastolta, viimeksi edellispäivänä tuli vietettyä 4 tuntia Ikea-kuution syövereissä.. Suurin osa huonekaluista on laitettu uusiksi, halusin eroon kaikesta vanhasta roinasta, jota on tullut raahattua mukana liian monta vuotta. Monia ei-niin-kivoja muistoja liittyi moneenkiin esineeseen ja halusin vihdoin eroon siitä taakasta. Ei tarvitse muistella muuta kuin että "tämäkin ostettiin yhdessä Ikeasta"... Muistolla on jännä voima, ne kulkevat mukana vuodesta toiseen ja voivat satuttaa kerta toisensa jälkeen. Tai naurattaa, tai sitten hävettää.
Näyttäisi siltä, että syksy alkaa vaatimaan paikkansa kesältä pian. Ilmassa on pientä kirpeyttä jo. Odotan kovasti syksyn tuoksua, se on puhdas ja elinvoimainen. Rakastan sadetta ja ukkosmyrskyjä (joita ihaltiin tuossa muutama tovi sitten täälläkin, aivan mielettömiä luonnonvoimien näytöksiä!!!), hämäriä iltoja ja pimeitä öitä.
Vielä kun ehtisi kerran mökille yöksi ennen talvea.
keskiviikko 1. elokuuta 2012
Kiirekiirekiire!
Viimeiset kaksi kuukautta ovat olleet todellista matalalentoa. Tämä viikko ehkä kruunaa koko "juoksuajan" hektisyydellään. Vanha asunto piti tyhjentää kokonaan ja siivota. Se on nyt tehty, edelliset kolme päivää raadettiin miehen kanssa yötä myöden. Miten voikin aina olla tällaista, että asiat jää joka kerta viime tippaan! Meillä oli kuukausi aikaa muuttaa, KUUKAUSI. Ja silti kolme viimeistä iltaa oli ne kriittisimmät. Toki tuotiin paljon tavaraa jo alkukuusta tänne ja huonekalut ja pesukoneet siirrettiin hyvissä ajoin. Mutta sitten se pikkusälä.. Sitä riittää.
Nyt on hyvä mieli. Vanha on jätetty taakse ja uusi koti on aivan ihana. Vaikkakin nyt on kaaos kaikkialla, ja joka paikka täynnä tavaroita, jotka odottavat pääsyä paikoilleen, ei stressaa enää samalla tavalla mitä vielä muutama päivä sitten. Omassa kodissa on hyvä olla. Ja tämä ympäristö on ihana. Ilma on raikas ja tuoksuu hyvältä.
Ja sitten se toinen kiireen aiheuttaja, eli häät! Rouviintuminen lähestyy kovaa vauhtia, 3 days to go! Lauantaina sanon tahdon ja lupaan rakastaa ikuisesti :) Sen lupauksen pitäminen ei tuota vaikeuksia. Itse juhlat, tai lähinnä niiden suunnittelu, on pitänyt kiireisenä. Vielä pitää metsästää lisää hääkarkkeja jostain, Roope tarvitsee juhliin uudet kengät ja minun pitäisi ehtiä alusvaatekauppaan. Lisäksi pitää hakea Ikeasta sisustustarroja juhlapaikalle ja vielä on edessä paikan koristelu ja pöytien laittaminen kuntoon. Voileipäkakut pitää muistaa hakea myös. Vielä ei jännitä yhtään, mutta veikkaan, että juhlapäivänä, siinä kirkon ovella saattaa iskeä pieni jännitys ja pelkotila :)
Ja sitten naamaosastoa. Tilasin taannoin niitä luomumeikkejä, kyseinen Benecosin Maximum Volyme -ripsiväri oli yksi niistä. Olen käyttänyt sitä tässä useampana päivänä ja olen ihan tyytyväinen ostokseeni. Värivalinta on Deep Black, ja sitä se todella on. En ole koskaan juurikaan uskonut ripsivärien maagiisiin pidentäviin tai tuuhentaviin voimiin, mutta kyllä monen tuotteen kanssa huomaa pienen eron normaaliin meikittömään versioon. Mielestäni tämä tuote tuuhentaa vähäsen, mutta ei nyt mitään tekoripsiefektiä saa aikaiseksi. Tuoksu on erilainen mitä ei-luomuissa meikeissä, mutta ei se mitenkään häiritsevä ole.
Ja sitten päivän tärkein asia, perheen pienin on tänään jo 5 kuukautta :) Reipas pikkuneiti nukkuu ja syö hyvin, ryömii aktiivisesti ja on perheen ilopilleri ja päivänsäde. Ihana vauva <3 Aika menee vaan liian nopeasti, joten toivoisi, että vauvat pysyisivät sellaisina vastasyntyneen oloisina pidempään... Mutta toisaalta ihana seurata kasvamisen ja uuden oppimisen riemua.
Nyt on hyvä mieli. Vanha on jätetty taakse ja uusi koti on aivan ihana. Vaikkakin nyt on kaaos kaikkialla, ja joka paikka täynnä tavaroita, jotka odottavat pääsyä paikoilleen, ei stressaa enää samalla tavalla mitä vielä muutama päivä sitten. Omassa kodissa on hyvä olla. Ja tämä ympäristö on ihana. Ilma on raikas ja tuoksuu hyvältä.
Ja sitten se toinen kiireen aiheuttaja, eli häät! Rouviintuminen lähestyy kovaa vauhtia, 3 days to go! Lauantaina sanon tahdon ja lupaan rakastaa ikuisesti :) Sen lupauksen pitäminen ei tuota vaikeuksia. Itse juhlat, tai lähinnä niiden suunnittelu, on pitänyt kiireisenä. Vielä pitää metsästää lisää hääkarkkeja jostain, Roope tarvitsee juhliin uudet kengät ja minun pitäisi ehtiä alusvaatekauppaan. Lisäksi pitää hakea Ikeasta sisustustarroja juhlapaikalle ja vielä on edessä paikan koristelu ja pöytien laittaminen kuntoon. Voileipäkakut pitää muistaa hakea myös. Vielä ei jännitä yhtään, mutta veikkaan, että juhlapäivänä, siinä kirkon ovella saattaa iskeä pieni jännitys ja pelkotila :)
Ja sitten päivän tärkein asia, perheen pienin on tänään jo 5 kuukautta :) Reipas pikkuneiti nukkuu ja syö hyvin, ryömii aktiivisesti ja on perheen ilopilleri ja päivänsäde. Ihana vauva <3 Aika menee vaan liian nopeasti, joten toivoisi, että vauvat pysyisivät sellaisina vastasyntyneen oloisina pidempään... Mutta toisaalta ihana seurata kasvamisen ja uuden oppimisen riemua.
torstai 26. heinäkuuta 2012
There is no spoon.
Tulipa tuossa taannoin mieleeni Matrix-elokuvat ja kuinka kovasti pidin niistä nuorempana, etenkin siitä ensimmäisestä. Jostain käsittämättömästä syystä kyseisiä leffoja ei vielä omista kokoelmista löytynyt, joten menin ja tilasin cdonilta kolmen leffan blu-ray -boksin. Eilen aloitettiin sitä ensimmäistä yömyöhään, eikä jaksettu katsoa loppuun enää siihen aikaan, tänään jatketaan. On se vaan edelleenkin niin hyvä. Joka kerta Matrixia katsoessa alkaa mieleen hiipiä ajatuksia siitä, onko tämäkään oikeaa todellisuutta, miten todellisuus määritellään, onko tämä todellisuus kaikille samanlainen, vai koetaanko asiat ihan eri tavalla ihmisestä riippuen.Ja se tärkein kysymys: jos eläisimme ns. Matrixissa, niin haluaisinko vapautua vai elää onnellisen tietämättömänä kaikesta. Siinä se loppuyö meneekin näitä pohtiessa.
Sujuvana aasinsiltana leffasta toiseen: käytiin katsomassa uusin Batman tänään. Pidin ja tykkäsin ja ihastelin. Miinuksena loppukohtauksen lässähtäneisyys, odotin jotenkin raivokkaampaa ja räiskyvämpää. Ja Bane-hahmon äänenkäyttö, huoh ja ei. Tosin ymmärrän, että koska Batmanillä on niin tavallaan syvä ääni, niin ei voi toista samanlaista olla, mutta sellainen akkamainen kiekuminen ei vaan sopinut Banelle. Lisäksi se Catwomanin hahmo oli niin irrallinen ja väkisin väännetty, että vähän jopa ärsytti. Leffa olisi toiminut erinomaisesti ilman kyseistä hahmoa. Gary Oldman oli taas ihana sympaattinen itsensä, olen fanittanut häntä Draculasta lähtien. Ja Christian Bale oli taas upea itsensä. *SPOIL* Robin-hahmon kehittäminen onnistui hienosti ja oli ehkä joillekin yllättävä loppuratkaisu. Surullista, jos Christian Bale jättää nyt Batmanit tähän, en oikein pysty kuvittelemaan ketään muuta siinä kumipuvussa..
Nimipäivä oli ja meni, ei ole aikuisiässä tullut sellaista merkkipäivää juhlittua. En olisi muistanutkaan, ellei muut olisivat onnitelleet. Sain anopilta ihanan kukkakimpun ja mieheltä Nomination Poesia -sarjan hienon rannekorun.
Eilen haettiin kaksi pakettiautollista tavaraa vanhalta kodilta. Miten sitä voi olla niin paljon? Vietiin 4 peräkärryllistä roinaa kierrätykseen ja lisäksi olen useaan kertaan myynyt turhia pois kirpparilla. Silti tavaraa on aivan hillittömästi. Onhan meillä täällä 5 ihmistä perheessä, mutta jotenkin olisi mukavaa karsia vielä enemmän materiaa pois. Salaa ihailen minimalistisesti eläviä ihmisiä. On hienoa pystyä luopumaan kaikesta, todellakin kaikesta turhasta ja pitää vain ne välttämättömät. Koti on tilava ja aina siisti, eikä materiapaljous ahdista.
Sujuvana aasinsiltana leffasta toiseen: käytiin katsomassa uusin Batman tänään. Pidin ja tykkäsin ja ihastelin. Miinuksena loppukohtauksen lässähtäneisyys, odotin jotenkin raivokkaampaa ja räiskyvämpää. Ja Bane-hahmon äänenkäyttö, huoh ja ei. Tosin ymmärrän, että koska Batmanillä on niin tavallaan syvä ääni, niin ei voi toista samanlaista olla, mutta sellainen akkamainen kiekuminen ei vaan sopinut Banelle. Lisäksi se Catwomanin hahmo oli niin irrallinen ja väkisin väännetty, että vähän jopa ärsytti. Leffa olisi toiminut erinomaisesti ilman kyseistä hahmoa. Gary Oldman oli taas ihana sympaattinen itsensä, olen fanittanut häntä Draculasta lähtien. Ja Christian Bale oli taas upea itsensä. *SPOIL* Robin-hahmon kehittäminen onnistui hienosti ja oli ehkä joillekin yllättävä loppuratkaisu. Surullista, jos Christian Bale jättää nyt Batmanit tähän, en oikein pysty kuvittelemaan ketään muuta siinä kumipuvussa..
Nimipäivä oli ja meni, ei ole aikuisiässä tullut sellaista merkkipäivää juhlittua. En olisi muistanutkaan, ellei muut olisivat onnitelleet. Sain anopilta ihanan kukkakimpun ja mieheltä Nomination Poesia -sarjan hienon rannekorun.
Eilen haettiin kaksi pakettiautollista tavaraa vanhalta kodilta. Miten sitä voi olla niin paljon? Vietiin 4 peräkärryllistä roinaa kierrätykseen ja lisäksi olen useaan kertaan myynyt turhia pois kirpparilla. Silti tavaraa on aivan hillittömästi. Onhan meillä täällä 5 ihmistä perheessä, mutta jotenkin olisi mukavaa karsia vielä enemmän materiaa pois. Salaa ihailen minimalistisesti eläviä ihmisiä. On hienoa pystyä luopumaan kaikesta, todellakin kaikesta turhasta ja pitää vain ne välttämättömät. Koti on tilava ja aina siisti, eikä materiapaljous ahdista.
maanantai 23. heinäkuuta 2012
Meikkauskoulusta päivää..
Mikähän siinä on, että joka kerta kun laittaa ripsiväriä on pakko tökkäistä itseään silmään sillä harjalla? Nytkin on taas silmämuna kauniisti peitetty mustalla värillä ja näkökenttä on miellyttävän sumuisen harmaa. Koitin ottaa tästä onnistuneesta meikkaushetkestä kuvaa, mutta valitettavasti kameran hifiominaisuudet eivät riittäneet siihen, että olisin yksityisen kohtaisen zoomikuvan saanut hienosta lopputuloksesta. Oh well..
Täytyy hivenen hehkuttaa yhtä Yves Rocher -tuotetta! Nimittäin Expert Jambes -sarjan Expert Leg Care -jalkarasvaa. Näin seisomatyötä tekevälle on loistava tuote. Tosin tällä hetkellä olen äitiyslomalla, mutta töihin palatessa on ehkä ajankohtaisempi. Jaloillaan saa nytkin olla koko päivä kun on kolme lasta, asunnonlaittoa ja häiden suunnittelua :) Tuote on tarkoitettu "raskaille jaloille", sisältää kamferia ja mentolia. Viilentää mukavasti.
Täytyy hivenen hehkuttaa yhtä Yves Rocher -tuotetta! Nimittäin Expert Jambes -sarjan Expert Leg Care -jalkarasvaa. Näin seisomatyötä tekevälle on loistava tuote. Tosin tällä hetkellä olen äitiyslomalla, mutta töihin palatessa on ehkä ajankohtaisempi. Jaloillaan saa nytkin olla koko päivä kun on kolme lasta, asunnonlaittoa ja häiden suunnittelua :) Tuote on tarkoitettu "raskaille jaloille", sisältää kamferia ja mentolia. Viilentää mukavasti.
Sadepäivä
Tänäänkin sataa. Minua ei haittaa, en pidä ollenkaan hikisen kuumasta kelistä, enkä ole mikään auringonpalvoja. Ainoastaan se vähäsen harmittaa, että tänään piti käydä Biltemassa, Tarjoustalossa ja Prismassa erinäisillä asioilla, mutta aamupäivällä oli niin kova rankkasade, etten viitsinyt lähteä vaunujen kanssa ulos. Tälläkin hetkellä sataa, lähinnä reipasta tihkusadetta ja mietin, että jospa uskaltautuisi kuitenkin liikenteeseen.
Käytiin miehen kanssa eilen pitkästä aikaa ravintolassa syömässä. Jälleen kerran paikaksi valikoitui Kultainen Hirvi, jossa ollaan jo aikaisemmin käyty monet kerrat niin kahdestaan kuin koko perheen voimin. Kultainen Hirvi on leppoisa ruokapaikka Turun keskustan tuntumassa. Ei siis aivan keskustassa, mutta siedettävän kävelymatkankin päässä, TYKS:n kupeessa. Hintataso on hyvinkin kohtuullinen, palvelu mukavaa ja nopeahkoa. Kasvissyöjille (joihin itsekin lukeudun) on useampi vahtoehto tarjolla. On kasvislankku, kasvispihvit, kasvisten juhlahetki ja kasvispizza sekä juustokeitto. Otin eilen kasvisten juhlahetken, se oli hyvä ja suuri (!) annos, mutta suosikkini on tällä hetkellä kasvislankku. Suosittelen Kultaista Hirveä Turun seudulle matkaileville, ravintolasta saa lasten annoksia kohtuuhintaan ja koko perheen aterioinnista ei vielä konkurssi iske :) Ravintolasta löytyy myös pubipuoli, jos tekee mieli jatkaa iltaa nestemäisen ravinnon muodossa syömisen jälkeen.
Käytiin miehen kanssa eilen pitkästä aikaa ravintolassa syömässä. Jälleen kerran paikaksi valikoitui Kultainen Hirvi, jossa ollaan jo aikaisemmin käyty monet kerrat niin kahdestaan kuin koko perheen voimin. Kultainen Hirvi on leppoisa ruokapaikka Turun keskustan tuntumassa. Ei siis aivan keskustassa, mutta siedettävän kävelymatkankin päässä, TYKS:n kupeessa. Hintataso on hyvinkin kohtuullinen, palvelu mukavaa ja nopeahkoa. Kasvissyöjille (joihin itsekin lukeudun) on useampi vahtoehto tarjolla. On kasvislankku, kasvispihvit, kasvisten juhlahetki ja kasvispizza sekä juustokeitto. Otin eilen kasvisten juhlahetken, se oli hyvä ja suuri (!) annos, mutta suosikkini on tällä hetkellä kasvislankku. Suosittelen Kultaista Hirveä Turun seudulle matkaileville, ravintolasta saa lasten annoksia kohtuuhintaan ja koko perheen aterioinnista ei vielä konkurssi iske :) Ravintolasta löytyy myös pubipuoli, jos tekee mieli jatkaa iltaa nestemäisen ravinnon muodossa syömisen jälkeen.
lauantai 21. heinäkuuta 2012
Tässä nyt muutama kuva uudesta kodista:
Tässä isot lapset yläkerran makuuhuoneessa :) Lattiassa keittiön kattoikkuna, jännä ja erikoinen ratkaisu, johon tykästyin heti. Roopen vieressä oleva ulkoneva seinäosuus on nyt tapetoitu tiiliseinätapetilla, siitä tuli sellainen savupiippuefekti. Makuuhuuone on tilavampi mitä kuva antaa ymmärtää ja vaikka siellä on parisänky, pinnasänky, hoitopöytä ja tv tilaa jää silti runsaasti. Ihanaa, kun voi kävellä törmäilemättä mihinkään eikä varsinaisesti tarvitse väistellä mitään. Makuuhuoneen vieressä on "musiikkistudio", joka tällä hetkellä toimii kotimme Legolandiana :) Mutta kunhan kaikki tavarat on muutettu vanhasta kodista tänne niin mies saa siitä musiikkihuoneensa.
Makuuhuoneen yhteydessä on mahtava walk-in -vaatehuone. Sinne mahtuu kevyesti minun ja miehen vaatteet (miehellä niitä on HUOMATTAVASTI enemmän mitä minulla :D). Suunnitelmissa on hankkia peili ja pieni istuin tuonne, tulee sitten sellainen sovituskoppiatmosfääri vaatehuoneeseen :)
Muru siellä maalaa seinää tummanharmaaksi. Sävy on mielestäni tummempi luonnossa mitä kuva antaa ymmärtää. Viereinen pidempi seinä on maalattu vaaleammalla harmaalla.
Tässä isot lapset yläkerran makuuhuoneessa :) Lattiassa keittiön kattoikkuna, jännä ja erikoinen ratkaisu, johon tykästyin heti. Roopen vieressä oleva ulkoneva seinäosuus on nyt tapetoitu tiiliseinätapetilla, siitä tuli sellainen savupiippuefekti. Makuuhuuone on tilavampi mitä kuva antaa ymmärtää ja vaikka siellä on parisänky, pinnasänky, hoitopöytä ja tv tilaa jää silti runsaasti. Ihanaa, kun voi kävellä törmäilemättä mihinkään eikä varsinaisesti tarvitse väistellä mitään. Makuuhuoneen vieressä on "musiikkistudio", joka tällä hetkellä toimii kotimme Legolandiana :) Mutta kunhan kaikki tavarat on muutettu vanhasta kodista tänne niin mies saa siitä musiikkihuoneensa.
Makuuhuoneen yhteydessä on mahtava walk-in -vaatehuone. Sinne mahtuu kevyesti minun ja miehen vaatteet (miehellä niitä on HUOMATTAVASTI enemmän mitä minulla :D). Suunnitelmissa on hankkia peili ja pieni istuin tuonne, tulee sitten sellainen sovituskoppiatmosfääri vaatehuoneeseen :)
Muru siellä maalaa seinää tummanharmaaksi. Sävy on mielestäni tummempi luonnossa mitä kuva antaa ymmärtää. Viereinen pidempi seinä on maalattu vaaleammalla harmaalla.
Näin hiljaisena viikonloppuna tulee surffailtua netissä melko paljon, etenkin erilaisissa nettikaupoissa... Olen aina ollut "ituhippi", kasvissyöjä 16-vuotiaasta lähtien, luomutuotteet ja ekologisuus kiinnostavat. Nyt aikani kuluksi selailin ekotuotteita myyviä nettikauppoja ja tuli tehtyä muutamia tilauksia.
Ecobeautyn sivustolta tuli tilattua Benecosin rajauskynä, ripsiväri, huulikiilto, luomiväripaletti ja kynsilakka, Lavera Youngfaces kuorintanaamio, Marilou Bion kahta erilaista huulivoidetta ja Born To Bion shampoota. Kerron käyttäjäkokemuksia kunhan tuotteet saapuvat.
Uuden lapsen myötä on nämä luomuiluasiat tulleet tärkeämmäksi ja tuli tuossa mietittyä, että käytän aika paljon meikkiä, lähestulkoon päivittäin tulee maalattua naamaa enemmän tai vähemmän, joten läträän erilaisia kemikaaleja iholleni mielettömiä määriä. Ajattelin siirtyä kokonaan luomukosmetiikkaan. Esimeriksi nuo Benecosin tuotteet eivät sisällä parabeeneja, silikoneja, PEG:a, synteettisiä väriaineita tai tuoksuja.
Ecobeautyn sivustolta tuli tilattua Benecosin rajauskynä, ripsiväri, huulikiilto, luomiväripaletti ja kynsilakka, Lavera Youngfaces kuorintanaamio, Marilou Bion kahta erilaista huulivoidetta ja Born To Bion shampoota. Kerron käyttäjäkokemuksia kunhan tuotteet saapuvat.
Uuden lapsen myötä on nämä luomuiluasiat tulleet tärkeämmäksi ja tuli tuossa mietittyä, että käytän aika paljon meikkiä, lähestulkoon päivittäin tulee maalattua naamaa enemmän tai vähemmän, joten läträän erilaisia kemikaaleja iholleni mielettömiä määriä. Ajattelin siirtyä kokonaan luomukosmetiikkaan. Esimeriksi nuo Benecosin tuotteet eivät sisällä parabeeneja, silikoneja, PEG:a, synteettisiä väriaineita tai tuoksuja.
Nyt ollaan uutta kotia saatu laitettua jo pitkälle valmiiksi, puuttuu enää listoja sieltä sun täältä, yläkerran wc+suihku pitäisi pestä lattiasta kattoon ja loput tavarat vanhasta kodista pitäisi vielä raahata tänne uuteen kotiin. Nyt kun ollaan jo periaatteessa kotiuduttu uuteen paikkaan ei enää yhtään huvita käydä vanhassa kodissa ja raahata tavaroita, muutto on jo oman pään sisällä henkisesti tehty. En erityisesti nauti tavaroiden roudaamisesta ja jätesäkkien kanniskelusta. Onneksi on ollut koko tämä kuukausi aikaa, olen ehtinyt karsimaan tavaraa aika reippaasti, ollaan viety kaikenlaista ylimääräistä kierrätykseen ja osteltu uutta kivaa tilalle.
Isompien lasten huoneet laitettiin aivan uuteen uskoon. Roopen huoneesta revittiin tapetit pois seiniltä, seinät hiottiin ja maalattiin, lisäksi pisimmälle seinälle hommattiin aivan mahtava Darth Vader -tapetti:
Tapetti tilattiin www.photowall.fi -sivustolta, olihan se hintava, mutta kyllä on hintansa arvoinen :)
Lisäksi Roope valitsi tummanharmaan, kivennäköisen laminaatin huoneeseensa. Loput seinät on maalattu vaaleansinisellä ja ikkunaseinä valkoisella. Pojalla on niin hieno huone, että melkein haluaisin omia sen itselleni :)
Luna puolestaan valitsi ihanan tyttömäisen perhostapetin ja kauniin hempeän vaaleanpunaisen maalin. Lisäksi hänen huoneessaan on portaikon alapuolella "ylimääräistä" tilaa, tästä tilasta tehtiin ns. sisäleikkimökki. Rakennettiin gyproc-levyllä seinä, johon tehtiin ikkuna- ja oviaukot. Seinä tapetoitiin samalla tapetilla mitä meillä on yläkerrassa, sellaista tiiliseinän näköistä, kohokuviolla. Huoneessa oli hyväkuntoinen vaalea laminatti lattiassa, sitä ei lähdetty muuttamaan.
Yläkerran makuuhuoneeseen tuli mustaa tapettia, jossa hopeanvärisiä puita ja tuota tiiliseinätapettia.
Muutoin yläkertaan ei olla tehty vielä muuta. Haluaisin yhden seinän tummanharmaaksi, mutta voi olla, että alakerran remontoinnissa on ollut ihan tarpeeksi puurtamista eikä vähään aikaan jaksa mitään maalaushommia :)
Vauvaneiti on kehittynyt erittäin huimaa vauhtia! Nyt 4,5kk:n iässä hän kierii pitkin lattiaa sujuvasti ja on alkanut myös ryömimään, lähinnä pää maassa ja peppu pystyssä. Välillä näyttää siltä kuin hän melkein olisi nousemassa konttausasentoon, mutta ei vielä ihan tajua miten se tehdään, eikä tässä iässä tietenkään tarvitsekaan :) Pikkuinen on maistellut maissisosetta ja -velliä (suurta herkkua!), perunaporkkanasosetta, kukkakaalisosetta ja päärynäsosetta. Päivässä syödään noin puolen purkillisen verran sosetta, iltapalaksi maissivelli ja loppuaika menee edelleen rintamaidolla.
Vesisadetta on riittänyt täällä päin. Sisänsä tylsää, kun isäntä viettää viikonloppua polttareidensa parissa, isot lapset ovat isiviikonloppua viettämässä ja ollaan vauvan kanssa kaksistaan. Ulkoilu on jäänyt vähän vähille rankkojen sateiden takia. Tänään satoi aikaisesta aamusta noin viiteen asti, jolloin lähdettiin Prismassa käymään.
sunnuntai 24. kesäkuuta 2012
Uuden kodin ostaminen alkaa lähestyä.. Asuntokaupat pitäisi tehdä ensi viikolla, apuwa! Ensimmäistä omaa kotia ostaessa ei oikein tiedä mistään mitään vielä ja kaikki on ihan uutta ja jännittävää :)
Parasta on, kun pääsee sisustamaan uutta kotia. Lisäilen tänne kuvia sisustamisprojektistani kunhan kerkeän :)
Parasta on, kun pääsee sisustamaan uutta kotia. Lisäilen tänne kuvia sisustamisprojektistani kunhan kerkeän :)
perjantai 25. toukokuuta 2012
Kesä kolkuttelee jo ovella. Muutama todella helteinen päivä on koettu, mikä itselleni aiheuttaa ongelmia vauvan pukemisen suhteen. Eihän tämä ole kuin vasta kolmas kevätvauva, pitäisi ilmeisesti muistaa ja tietää miten sellaisten kanssa toimitaan, mutta viime kerrasta on niin pitkä aika, että ihan kuin olisi kaikki uutta taas.. :P
Pikkuneiti sai nimekseen Lumina 28.4. Kummeja on 6, ihania ihmisiä kaikki ja toivottavasti Luminan elämässä mukana tiiviisti. Nimi valittiin kolmen vaihtoehdon joukosta, joista kaksi kamppailivat ihan loppumetreille asti. Päädyimme Luminaan nimen merkityksen ja harvinaisuuden vuoksi. Neiti on nimensä veroinen ihana vauva, joka valaisee kaikkien elämää päivästä toiseen <3 Hymyilee suloisena pitkin päivää ja nukkuu pitkät yöunet. Muutama viime yö on menty 21/22-06 -linjalla, mikä on aivan uskomatonta luksusta.
Asuntokuumetta vähän pukkaa. Asutaan vuokralla rivarissa tällä hetkellä ja ensimmäistä kertaa ikinä itselläni on herännyt halu ostaa ihan ikioma asunto. Muutamassa esittelyssä ollaan käyty, mutta vielä ei ole mitään sopivaa osunut kohdalle. Yksi aivan ihana oli, mutta valitettavasti meidän pesueelle liian pieni :/
Pikkuneiti sai nimekseen Lumina 28.4. Kummeja on 6, ihania ihmisiä kaikki ja toivottavasti Luminan elämässä mukana tiiviisti. Nimi valittiin kolmen vaihtoehdon joukosta, joista kaksi kamppailivat ihan loppumetreille asti. Päädyimme Luminaan nimen merkityksen ja harvinaisuuden vuoksi. Neiti on nimensä veroinen ihana vauva, joka valaisee kaikkien elämää päivästä toiseen <3 Hymyilee suloisena pitkin päivää ja nukkuu pitkät yöunet. Muutama viime yö on menty 21/22-06 -linjalla, mikä on aivan uskomatonta luksusta.
Asuntokuumetta vähän pukkaa. Asutaan vuokralla rivarissa tällä hetkellä ja ensimmäistä kertaa ikinä itselläni on herännyt halu ostaa ihan ikioma asunto. Muutamassa esittelyssä ollaan käyty, mutta vielä ei ole mitään sopivaa osunut kohdalle. Yksi aivan ihana oli, mutta valitettavasti meidän pesueelle liian pieni :/
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)