Kevätsiivousviikko

Ihanaa, minulla on kolme viikkoa lomaa töistä tässä tai melkein kolme ja puoli. Ensin pääsiäisvapaat, sitten neljä päivää talkoovapaata ja siihen vapaa viikonlopu perään, sen jälkeen vielä kaksi viikkoa lomaa. Eli seuraava työpäivä on vasta 12.5. Mahtavaa :) tosin opiskelua tässä on kyllä, on sisätautien simulaatiot tulossa sekä pari laajempaa tenttiä. Lisäksi on sovittuna yksi iltavuoro vanhainkotiin, niitä vuoroja saattaa tulla enemmänkin.

Tämä viikko on pyhitetty siivoukselle. Sunnuntaina vietetään isojen lasten 12- ja 9-vuotissynttäreitä. Mummoja ja muita on kutsuttu juhlimaan, koti pitää saada siistiksi siihen mennessä :) osa vieraista tulee vielä 29. päivä kylään.

 Tänään olen hinkannut terassin puhtaaksi. Keli on mitä parhain siihen tarkoitukseen. Lämpöä on ollut parhaimmillaan lähes 20 astetta, lasitetulla terassilla menee sen ylikin. Pesin terassin seinät ja lattian varmuuden vuoksi samalla homepesulla kuin vuosi sitten. Viime vuonna terassi öljyttiin tummanruskealla terassiöljyllä, väri on vuodessa jonkun verran haalistunut, mutta saa kelvata tämän kesän ajan. Pesin myös olohuoneen isomman ikkunan, sekä heitin sphvanpäälliset pesukoneeseen puhdistumaan. Lapsiperheessä kun vaalea sohva ei pysy itsestään vaaleana... lattian, patterin ja seinäkaistaleen sohvan takaa hinkkasin Tolulla puhtaaksi. Sama pesu odottaa terassikalustoa vielä tänä iltana.. Pesukone on pyörähtänyt pari kertaa ja makuuhuoneen siivous on aloitettu.

Istutaan pienimmän kanssa terassin sohvalla kuuntelemassa lintujen ääniä ja katselemassa "ököttiä" :)    ihanan taaperon elämässä kaikki on vielä niin jännittävää.

Pääsiäisviikonloppu vietettiin Tampereella Scandic Rosendahlissa koko porukan voimin. Siitä sitten omassa postauksessa lisää.

Raskaudessa on menossa viikko 19+4. Puoliväli häämöttää! Vointi on mitä parhain SI-nivelten kiukuttelua lukuunottamatta. Rakenneultra on tällä viikolla, siellä sitten varmistunee sukupuoli, jonka kyllä tiedän jo valmiiksi..

15+1

Raskaudessa ollaan nyt päästy alkuvaiheen yli, kohti tätä seesteistä (??) keskiraskautta. Alku oli kertakaikkisen kamalaa kieltämättä, mutta tuossa rv 14 tullessa täyteen loppui pahoinvointi kuin seinään. Huonovointisuutta ja ällötystä on edelleenkin ajoittain, mutta oksentaa ei ole tarvinnut enää viikkoon. Väsymyskin on talttunut, energiaa on huomattavasti enemmän mitä ennen. Toki kyllähän on väsyneempi kuin ilman salamatkustajaa, mutta enää ei tarvitse vääntää itkua kun ei jaksaisi nousta sohvalta vessaan. Olin kolme viikkoa sairaslomalla väsymyksen ja pahoinvoinnin takia, ja eipä olisi voinut parempaan saumaan osua. Sain levättyä ihan mukavasti ja kerättyä voimia. Siinä sivussa sai opintojakin taas vähän eteenpäin.

Tosiaan, aloitin tammikuussa terveydenhoitajaopinnot, ensimmäinen puoli vuotta opinnoista tuli tehty avoimen ammattikorkean kautta, joten aloitin suoraan toiselta lukukaudelta vanhan tutun ryhmän kanssa. Olen onnekkaasti saanut itselleni huippuhyvän luokan, todella mukavia nuoria ihmisiä kaikki. Ovat siis kätilöryhmä, kun terkkarit aloittavat keväisin ja kätilöt syksyisin Turun Ammattikorkeassa, ja itse tein syksyllä sen avoimen AMK:n kokonaisuuden juuri tämän aloittaneen kätilöryhmän kanssa. Ei voi muuta sanoa, kuin aivan huipputyyppejä kaikki :) Tämäkin "vanha täti" sopeutuu joukkoon hyvin ;) Itsekin haaveilen kyllä kätilön työstä, saa nyt nähdä minne elämä kuljettaa. Pääasia on, että opinnot etenee ja valmistuminen toiseen terveydenhuollon ammattiin on edessä jokusen vuoden kuluttua. Se tarkoittaa sitten erinäisiä muutoksia, jotka kyllä viime aikojen kokemusten mukaan ovat enemmän kuin tervetulleita.

Viime viikonloppuna oli lapset pois kotoa ja napattiin miehen kanssa Scandic Juliasta saunallinen Superior extra-huone. Nähtiin kavereita ja tulihan siinä sitten myös piipahdettua Apollossa. Hyvä ystäväni hommasi meidät vipin puolelle sisään ja ilmaista juomaakin oli yllin kyllin tarjolla. Vähän haikeana katselin toisten juhlimista, mutta kyllä sitä vielä ehtii itsekin :D Rakastan hotelleja <3 Jos pankkitili antaisi myöden, niin viettäisin osan kuukaudesta hotellissa asuen. En tiedä mikä niissä viehättää, ehkä se kun ei tarvitse itse tehdä mitään... Liityin loppuvuodesta 2013 Scandicin kanta-asiakkaaksi, joten nyt metsästetään sitten pisteitä palkintoöitä varten ;) Scandic Julia on siisti hotelli hyvällä paikalla Turun keskustassa, jos on valmis maksamaan vähän enemmän niin saa luksusta. Lapsille on oma leikkipaikka, aamiainen oli aivan taivaallinen ja henkilökunta on ystävällistä.

Odotus menee tällä hetkellä siis oikein mukavasti, tunnen jo ihan pikkiriikkisiä, hentoja potkuja ja ikään kuin välillä jotain möyrintää alavatsalla olisi. Sukupuolesta olen ollut melko varma jo ihan alusta asti, ja työpaikan ultraäänilaitteella kun olen itse ja työkavereiden kanssa vauvaa tutkiskellut, niin melko selkeästi näkyy jo tässä vaiheessa mitä merkkiä sieltä on tulossa ;) Mutta rakenneultra ammattilaisen tekemänähän sen sitten vahvistaa viitisen viikon päästä.

Alkuraskauden aikana olin niin raato ja pahoinvoiva, ettei päässyt edes salille käymään. Tai olisihan sinne voinut mennä, mutta kun hädin tuskin jaksoin kotona imuroida, niin en olisi saanut rautaa nousemaan ollenkaan. Nyt kun vointi on kohentunut on taas päässyt salille ja mielikin virkistyy. Väkisin on turha itseään pakottaa liikkumaan, alkuraskauden väsymystä ei ymmärrä jos sitä ei ole kokenut. Se vie kaiken energian ja kyvyn tehdä mitään muuta kuin aivan pakolliset asiat.

Vauva hengailee kädet niskan takana :)

Taaperoiseni <3

Scandic Julia

Scandic Julia

Scandic Julia

Scandic Julia

Scandic Julia

Scandic Julia

Ruokaa ;D

Vauva kurkistelee käsi otsalla :)

Rv 7+2

Täällä sitä ollaan yövuorossa vähän päälle seitsemänviikkoisen alkion ja hillittömän raskausväsymyksen kanssa. Työvuoroon lähteminen viivästyi, kun piti keskustella posliinin kanssa hetken aikaa. Kaikki niin tuttua ja tavallaan kuitenkin jotenkin yllättävää. Oireista selkeänä on myös rintojen turvotus ja arkuus. Maitotehtaat valmistautuvat tärkeään tehtäväänsä tehokkaasti :) Viime raskaudessa minua vaivasi päänsärky monta viikkoa alkuraskauden aikana. Tälläkin kertalla olin henkisesti valmistautunut asiaan, mutta toistaiseksi en ole päänsärystä kärsinyt.

Kohdussa kaikki hyvin. Edellispäivänä yövuoroon tullessa katsoin ultralla, että pieni sydän sykkii edelleen niin kuin pitääkin. Hyvältä näytti. Kaveri oli selvästi kasvanut yksityisellä tehdyn ultran jälkeen, hyvä merkki sekin. Hetkeksi saa taas huokaista helpotuksesta. Seuraava tärkeä etappi onkin nt-ultran ja verikokeiden tulosten odottelu ja jännittäminen. Sitä odotellessa rämmitään väsymyksen ja pahoinvoinnin keskellä. Mutta ei se haittaa, olen kiitollinen pikkuisestani.

Ensimmäinen äitiysneuvolakäynti oli maanantaina. Labraan menen ensi perjantaina, sain kotiin pissapurkin ja pari verinäyteputkea, jotka pitää viedä mukaan labraan mennessä. Uusi neuvolatätini on erittäin mukava vanhempi nainen. Otin jälleen kerran koko ison pinkan luettavaa kotiin mukaan, mukavaahan niitä on lueskella ja kerrata miten raskaus nyt meneekään :) Seuraava käynti on lääkärineuvola. Kun raskauksia on jo useampia takana niin ei erityisen tiiviisti seurata. Se käy minulle ihan hyvin, ei siellä joka viikko tarvitse ravata.

Muuta elämää.. läpäisin kliinisen fysiologian verkkotentin ensiyrittämällä, sitäkin stressasin etukäteen aika reippaasti. Huh! Opiskelu on mukavaa :) Vaikkakin tuo lisäkiirettä arkeen niin on minulle hyvin oleellinen henkireikä kaiken keskellä.

Pakkanenkin on vähän hellittänyt, on mukavampi ulkoilla eikä meinaa jäätyä hengiltä heti kun menee ovesta ulos. Pihapuut ovat lumen peitossa ja kaikkialla on kaunista. Tämä on sellainen talvikeli, josta itse tykkään.

Pienimmäinen lähestyy kahden vuoden ikää. Miten aika on voinut mennä niin äkkiä?? Puhe on kehittynyt edelleen huimasti, sanat tulevat nyt selkeämpinä ulos ja neiti puhuu pitkiä lauseita. Kovin on ehtiväinen ja vauhdikas aina vaan, yhtenä päivänä olivat päiväkodissa irrotelleet lämpöisen veden avulla naamastaan liukumäkeen kiinni jäänyttä lasta.. Kauppareissut ei ole Luminan suosikkijuttuja, autokärryssä jaksaa istua pari minuuttia ja sitten alkaa venkurointi ja pois pyrkiminen, yleensä hirveän huudon saattelemana. Mikään muu ei kelpaa kuin autokärry, mutta kun ei siinäkään oikein jakseta olla paikoillaan. Voimakastahtoinen tyttö <3

Keskimmäisen lapsen opettajan kanssa oli tapaaminen tällä viikolla, perinteinen vanhempainvartti. Kaikki hyvin, erittäin reipas ja taitava tuo isompi tyttö, tekee matikassa lisätehtäviä joka tunnilla erillisestä kirjasta, kun on niin nopea ja hyvä laskemaan. Toivottavasti reippaus ja motivaatio säilyy isompanakin, tyttö pystyy kyllä mihin vaan haluaa :)

Vanhin lähtee ensi viikolla Viroon uintileirille. Treenit sujuu hyvin, niitä on nyt kevätkaudella jo neljä kertaa viikossa. Ihana iso poika on jo <3 Mielettömän taitava piirtäjä on pojasta kehkeytynyt. Ei ole ainakaan minulta periytynyt, pystyn mokaamaan tikku-ukonkin..


Mies on aika pitkälti saanut olla päävastuussa arjen pyörittämisessä tässä viimeiset pari viikkoa. Olen koulu- ja työpäivien jälkeen niin raato, etten juurikaan kykene mihinkään. Yritän jotain järjestystä ja siisteyttä pitää yllä, mutta ei jaksa, ei pysty. Täytyy olla itselleen armollinen ja levätä nämä pahimmat väsymysviikot. Mies leipoi tänään keskimmäisen pipanan kanssa ihania kuppikakkuja ja oli laittanut autonkin valmiiksi lämpeämään, ettei väsyneen mamman tarvitse körrötellä kylmällä autolla töihin. Lucky me <3

4,6mm puhdasta kultaa

Muutaman päivän asiaa pohdittuani päätin tulla "ulos kaapista" tämän asian kanssa. Itselleni tätä blogia lähinnä kirjoitan korvaamaan paperiversiopäiväkirjoja, joita nuorempana raapustin.

Eli se varsinainen asia... Itse olen ollut tästä tietoinen jo joulukuun 23.pvä asti, kun raskaustesti näytti plussaa ensimmäisen kerran. Silloin oli kiertopäivä 19/28 ja selvä plussa piirtyi testiin. Hämmentyneenä ja uskomatta testitulosta testailin myöhemmin uudestaan ja kp 24 oli pakko uskoa, kun Clearbluen digitaalinen ja apteekin oma antoivat taas selvät plussat. Elämän ihme on totta, uusi ihminen kasvaa sisälläni :)

Tämä oli siis aivan suunniteltu asia, eniten hämmensi vaan tuo aikainen plussaaminen. Joku varmaan miettii miksi noin aikaisin, ja kyseenalaistaa raskaustestien tekemisen järkevyyden ennen kierron viimeistä päivää, mutta minulla ei ole kärsivällisyyttä ja toisaalta tuli aavistus siitä tutusta tunteesta, jonka olen kokenut muutaman kerran aiemminkin.

Sitten heräsi kysymyksiä.. Miksi aikainen plussa? Oliko raskaus pidemmällä kuin kierron mukaan voisi olettaa? Kaksoset??? Näihin kysymyksiin antoi alustavat vastaukset työpaikan uä-laite, jolla itse ja muutaman työkaverin avustuksella sain tihrustettua näkyviin paksuuntuneet kohdunseinämät ja myöhemmin yhden sikiöpussin. Asian varmistaakseni varasin ajan Varsinais-Suomen lääkäripalveluista ja pääsin erittäin mukavan ja asiantuntevan lääkärin, jolla on käytössä muuten todella loistava uä-laite, vastaanotolle perjantaiaamuna. Sen olinkin jo varmistanut, ettei raskaus ole kohdunulkoinen, mutta tuulimunaraskauden pelko ja sykkeettömyys yms kauhukuvat pyörivät mielessä. Tieto lisää tuskaa, todellakin. Ensimmäistä lasta odottaessa olin autuaan tietämätön kaikesta, mikä voi mennä pieleen. Hyvin mennyt raskaus päättyikin hätäsektioon, joten tuli pieni aavistus siitä, ettei kaikki menekään aina kuten oppikirjoissa.. Kerta kerralta ja vuosi vuodelta kun on aiheeseen perehtynyt lisää on omassa päässään tullut siihen pisteeseen, että on aivan kauhuissaan kaikesta siitä, mikä voi mennä pieleen. Vastapainona on ajatus siitä, että tiedän, etten voi mitenkään kontrolloida näitä asioita. Se mitä tulee pitää ottaa vastaan ja kestää.

Niin. Ultrassa näkyi pieni sinnikäs vauvanalku, sydän sykki tasaisen hienosti ja alkio vastasi juuri tismalleen niitä viikkoja, joilla kierron mukaan mennään, eli perjantaina 6+1. Ei kaksosia ;) hetken melkein toivoin kaksosia, mutta realiteetti on, että selviän paremmin yhdestä pienestä kerrallaan. Kokoa pikkuiselle oli kertynyt huikeat 4,6mm :)

Tutut raskausoireet ovat ilmaantuneet tälläkin kierroksella. Olen oksennellut jo muutaman viikon, väsymys lähentelee suoranaista koomaa ja koko ajan on jano, toiletissa ravaamisesta puhumattakaan. Ensimmäinen raskaus oli helppo, alkuun oli kova väsymys ja ihan muutaman kerran pahoinvointia, seuraavat kaksi olivat yhtä yrjöfestiä alusta loppuun ja tällä hetkellä tämä vaikuttaisi olevan jotain siltä väliltä. On päiviä kun ei okseta ja on päiviä kun kauppareissulla saa pysähtyä useamman pusikon kohdalle huutelemaan norjaksi. Mutta en valita. Paljoa ;)

Kun ei tässä enää mikään parikymppinen ole niin mieleen nousee iän tuomat riskien lisääntymiset. Aion sen rv12:n suunnille sijoittuvan ultran käydä teettämässä tuolla yksityisellä. Siihen asti on varovainen onnellisuus alkaneesta raskaudesta. Olen jo mielessäni sisustanut makuuhuoneen uusiksi, jotta sinne saa mahtumaan toisen pinnasängyn ja lipaston vauvanvaatteita varten.  Mutta täytyy nyt odottaa ajan kulumista....

Talvipäivitys

Pakollinen talvipäivitys! Kylmyys on saapunut Pohjolaan vihdoinkin. Meillä päin mittari pysyttelee sinnikkäästi siinä -17 asteen tietämillä, muutaman asteen heitoilla. Itse jo melkein totuin jatkuvaan syksyyn ja kylmyys tuli vähän shokkina. Mutta voi miten kauniilta talvinen, lumenpeittämä luonto näyttää :) 

Uuden vuoden ilotulitusta katsomassa kotikaupungin keskustassa

Ensimmäinen lumikuva tältä talvelta. Kuvassa myös miehen rakentama muuri :) 

Päiväkotireppu on lapselle hyvin tärkeä :) Se pitää ottaa mukaan kaikkialle. Tässä ollaan menossa kauppaan.

Löytö Suomalaisen kirjakaupan alesta. Nämä "mietelauseet" ovat lemppareitani :)

2014

Siinä se on. Uusi vuosiluku. Uudet haasteet. Uuden vuoden lupauksena päivittää blogia ahkerammin, blogi jäi viime syksyn ja loppuvuoden kiireiden jalkoihin. Tänä vuonna priorisoidaan paremmmin.

Mutta jospa ensin kertailen joulukuun tapahtumia.. Piti tehdä jouluostokset ajoissa ja kiertää sukulaiset läpi ennen aattoa. Eityisesti viikonloppu ennen joulua piti olla the viikonloppu, jolloin hoidetaan asiat kuntoon ja keskitytään sen jälkeen joulun viettoon. Sen sijaan oltiin mahataudissa. Jouduin pe-la yönä lähtemään töistä kotiin kesken yövuoron, kun posliini alkoi kutsumaan liian tehokkaasti. Lauantaina samainen tauti iski mieheen, vielä kesken kauppareissun. Isommat lapset olivat isiviikonloppua viettämässä, anoppi haki pienimmän yökylään, jotta saatiin raatoilla oikein urakalla. Jotenkin tuo mahatauti vei kaikki voimat, ei minusta ollut lasta hoitamaan, kun en päässyt sängystä ylös. Jotenkin sen kai piti mennä näin; vuosi alkoi mahataudilla ja päättyi siihen.

No, kun tästä selvittiin ja laskettin sen varaan, että maanantaina ehtii edes ruokaostokset tekemään rauhassa niin tadaa.. Vesivahinko! Yläkerran wc/suihkuhuoneen poistoputki, joka kulkee eteiskäytävän kaapiston yläpuolella, päätti sitten joulun kunniaksi irrota. Oli jo viikonlopun aikana pikkuhiljaa siirtynyt pois paikoiltaan ja maanantaina ennen jouluaattoa rysähti lopullisesti irti. Merry Christmas!  Pieni kiire tuli hoitaa asiaa eteenpäin tulevien pyhien takia. Putkimies saatiin nopeasti asettamaan putki asianmukaisesti takaisin paikoilleen ja Ramirentista haettiin kuivaaja. Tänään vihdoin remppamies tuli repimään lattian auki ja kastuneen seinälevyn pois. Nyt lattiaa kuivattaa kaksi kuivauslevyä. Ensi viikolla kosteusmitataan uudestaan. Pitäisi lähteä uutta lattiamateriaalia katsomaan. Parketti meni kastuneesta kohdasta pilalle, mutta onneksi se oli nurkkaus, joten siihen saa nätisti esim. laatalla tehtyä mukavan alueen, johon ei enää laiteta uutta kaapistoa vaan tarkoitus on jättää alue avonaiseksi ja hommata lipasto siihen lasten pipoja ja hanskoja varten.

Jouluaatto meni mukavasti. Saunottiin, syötiin ja avattiin lahjat kotona, ja illaksi mentiin vielä anoppilaan syömään lisää ja saatiin lisää lahjoja :) Minuakin pukki muisti monella kivalla asialla. Sain mm. uuden Nemi-albumin, Victoria Francesin taidekirjan, TuplaKuplan (kokoa M, ollut suuri haaveeni jo pitkään!), Pino-kynttilänjalkoja, Vitriinin, uuden Kivi-tuikun kokoelmaan, Teema-astioita, leffoja, Ed Hardy-tuoksun, suihkugeelejä, suklaata, leffalippuja ja monenlaista muuta :) Olin ollut todella kiltti.




https://www.iittala.com/Home-interior/Vitriini-Box-60-x-60-mm

Talvi?

Anteeksi, mutta missä kaikki lumi on? Kertakaikkisen ankea "talvikeli" meillä täällä. Pienin lapsi on yltäpäältä kurassa hoitopäivän jälkeen, se kura ja hiekka kulkeutuu kaikkialle. Joko voisi saada kauniin valkoisen lumipeitteen kuran peitoksi? 

Kello on 00:36 yöllä tällä hetkellä. Unesta ei ole tietoakaan. Syksyisin (tämänhetkinen säätila voidaan luokitella syksyksi) olen normaaliakin väsyneempi, mikä tuntuu olevan melko yleinen ilmiö, ihan näin pikaisesti yleisestä haukottelun määrästä päätellen. Väsymyksestä huolimatta unettomuus on sitkeä vaiva. Olen koittanut useamman päivän sinnitellä ilman lääkitystä, jotta saisi elimistön tajuamaan mitä pitää tehdä. Ei tajua.

Marraskuusta ja lokakuun lopusta olisi kerrottavaa, oli tosiaan Halloween-juhlat, Tampereen reissu, kylpyläreissu lasten kanssa ja ensimmäiset pikkujoulut. Koitan päivemmällä saada postaukset tehtyä. Tulevasta sen verran, että nyt viikonloppuna mies pitää bändin pojille pikkujoulut meillä, minä karkaan siksi ajaksi hotelliin viettämään laatuaikaa itseni kanssa :) ajattelin shoppailla jouluostoksia, käydä syömässä jossakin ja nukkua (ainakin yrittää..). Ensi viikolla onkin meidän osaston omat pikkujoulut. Olen ohjelmasuunnittelussa mukana, se on kyllä edelleen vähän vaiheessa..

Sain avoimen AMK:n hoitotyön kokonaisuuden suoritettua kunnialla. Erittäin tarpeellinen kurssi oli kaikenkaikkiaan, etenkin kakkostyöni (vanhuspuolella) kannalta, mutta toki toi uusia asioita myös päivystysröntgenissä työskentelyyn. Anatomian osalta kertaus oli tarpeen, pääsin loistamaan tentissä ja arvosanaksi tuli 5. Enpä tosin röntgenhoitajalta hyväksyisi vähempää. Olen kovin vaativa itseäni kohtaan, etenkin näissä opiskeluasioissa. Täydellisyyden tavoittelu johtaa usein siihen, että on vaikea lopettaa ajoissa, hyvänä esimerkkinä ylipitkät esseet.. 

Keväällä on edessä lisää opiskelua, kerron siitä lisää myöhemmin.. Mutta kovin olen siitä innoissani :) myös hallinnon opinnot kiinnostaisivat jossakin vaiheessa, mutta toistaiseksi "tyydyn" nyt tähän mitä on tulossa.