perjantai 31. lokakuuta 2014

Happy Halloween

Ooh, lempparijuhlani! Halloween 8) Tavoistani poiketen en tänä vuonna ole todellakaan ehtinyt/jaksanut räiskiä koristeita ja kynttilöitä pitkin kämppää. Eikä bileitä ole tiedossa. Mutta ensi vuonna sitten tämänkin vuoden edestä, eikö vaan? Eli rakkaat ystävät, varautukaa siihen, että ensi vuonna pidämme Halloween -bileet meillä. Tänä vuonna kauhunsekaisia fiiliksiä herättää ylitäydet kakkavaipat ja valvotut yölliset tunnit ;)

Poikanen on kasvanut hurjaa vauhtia taas. Ikää on nyt sellaiset 6,5 viikkoa. Tänään vaipanvaihdon yhteydessä kaveri yritti kääntyä mahalleen :O kyljelleen asti pääsi sujuvasti, siinä sitten ähisi ja puhisi aikansa. Heräsi jälleen ajatus siitä, että laskettiinko laskettu aika ihan pyllylleen, ja jätkä olisi vanhempi mitä laskelmat väittää? Tuli taas mieleen se hämmennys, jonka kohtasin kiertopäivänä 19, kun raskaustesti näytti positiivista. Ja kiertoni kun on tyyliin 27-30 päivää, tuossa vaiheessa ei pitäisi testissä näkyä yhtään mitään. :o No, en saa koskaan tietää. Ultrissa on sanottu sekä vastaavan viikkoja, että tiettyjen mittojen mukaan olevan reilusti edellä sen hetkistä raskausviikkoa. Who knows...

Kuuden viikon neuvolassa herralla oli komeat painolukemat. Vaaka näytti 6305g, neuvolatätikin repesi nauramaan. Pituutta on melkein 59cm jo :) Pääkin on kasvanut 4cm. Mistään pienestä miehestä ei siis ole kyse ;)  Hymyjä satelee pitkin päivää ja juttua tulee, kun oikein innostuu. Ihana <3

Meinasin ensin odotella salitreenin kanssa jälkitarkastukseen asti, mutta koska olotila on ihan ok ja suhteellisen normaali, niin repäisin ja sydän pamppaillen kurvaisin autolla salille tänään. Jännitti sekä oma suoritus, että se miten vaavi pärjää kotona. Pulloa on taas hylkinyt, vaikka aikaisemmin siitä suostui juomaan. Pumppasin maitoa annoksen verran odottamaan ja lähdin salille. (Poika nukkui koko reissuni ajan, että hyvin pärjäsi :D)

Ilokseni sain huomata, että kaikki voima ei ole täysin kadonnut. Pystyin käyttämään isompia painoja mitä ajattelin. Loistavaa :) silti ei todellakaan olla lähellä entisiä maksimeja kaikessa. Jalkaprässillä tein aika vaatimatonta treeniä, osittain siksi, että haluan kuitenkin lääkärin varmistavan alapään kunnon synnytyksen jälkeen ennen kuin alan kunnolla revittelemään :D Mutta yläkroppaa kuritin urakalla. Aikani heiluvia alleja peilistä katsottuani päätin lisätä ojentajatreeniin enemmän painoa kuin mitä koskaan ennen olen  käyttänyt. Ja tadaa, jaksoin vetää sarjan läpi! :) Jei. Eli tavallaan voisi vielä lisätä painoa vähän siihen pisteeseen asti, ettei enää oikeastaan kykene. Joo, voimaa siis on vieläkin jossain kaiken tämän läskin alla :D Projektina on siis kaivaa itsensä esiin pikkuhiljaa. Pysyvästi.

Unettomat yöt veivät veronsa treenistä, alkoi jo ihan pyörryttää. Yöunet meillä nukutaan pääsääntöisesti 03-07, koska beibi on yökukkuja.. Ja siinäkin välissä syödään, koska ison miehen pitää saada ravintoa ympäri vuorokauden. Oma unettomuus on ihan kohtuullisessa hallinnassa tämän vauva-ajan väsyttävyyden ansiosta. Eli saan siis nukuttua ne ajat, jotka saa nukkua. Jipppiiii. Kunpa se sama pysyisi sen jälkeenkin, kun vaavi alkaa nukkumaan öitään.

Imetys menee täysin vauvantahtisesti, en ole rajoittanut mitään enkä yritä mitään unirytmejä ja ruokarytmejä kikkailla. Maito tuntuu riittävän, mutta kuinka pitkään, kun kyse on tämän kokoisesta pikkumiehestä :) ? Olen niin rakastunut, ihana vauva <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti